Vilskettä ja vipinää Rovajärvellä

Heinäkuun viimeisellä viikolla järjestetty RYSKE-osaharjoitus on osa Maavoimien laajempaa kesän kansainvälistä harjoitus- ja koulutustoimintaa.

Viime aikoina Suomessa on ollut monia osaharjoituksia, joissa on ollut mukana kansainvälisiä joukkoja. Yksi näistä harjoituksista on Jääkäriprikaatin johtama RYSKE-harjoitus Sodankylässä ja Rovajärven ampuma-alueella, joka päättyy tänään. 

Viikon alussa alkaneessa harjoituksessa on mukana Jääkäriprikaatin, Kainuun prikaatin ja Maasotakoulun varusmiehiä ja valmiusyksikköä sekä yhdysvaltalaisia sotilaita, norjalaisia varusmiehiä ja tarkkailijoita Ruotsista. Harjoitusjoukkojen kokonaisvahvuus oli noin 750, joista 180 ovat yhdysvaltalaisia ja 150 norjalaisia joukkoja.

Harjoituksen johtaja, Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja, eversti Jukka Kotilehto toteaa, että kansainväliset harjoitukset tulevat varmasti lisääntymään.

– Nato-liittymisprosessin myötä harjoitukset tulevat varmasti lisääntymään. Suomi ja Maavoimat on haluttu harjoituskumppani – tiedetään, että täällä on hyviä harjoituksia ja se meidän tapa halutaan oppia. Meiltä on paljon saatavaa, Kotilehto vakuuttaa.

Hän kuitenkin lisää, että harjoitukset eivät ole dramaattisesti lisääntymässä.

Vaikka Lappi on laaja ja harvaan asuttu alue, niin harjoitukset kuitenkin näkyvät lähialueilla, esimerkiksi helikopterilennoilla. Muun muassa Utin jääkärirykmentti tukee harjoitusta omalla lentotoimintaharjoituksellaan, jossa on läsnä Yhdysvaltojen maavoimien ilmailun joukkoja ja Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien joukkoja. 

Harjoitukset näkyvät muutoinkin – Sodankylän kaupoissa on energiajuomaa kulunut enemmän kuin tavallisesti.

– Sodankylän kaupoissa on ollut amerikanenglantia puhuvia henkilöitä, jotka ovat ostaneet hyvin paljon energiajuomia. Totta kai myös esimerkiksi kalusto ja helikopterit näkyvät, Kotilehto letkauttaa.

Norjalaisten varusmiesten ensimmäinen ulkomaankomennus

Mukana harjoituksessa oli norjalaisia varusmiehiä Norjan pohjoisimmasta joukkoyksiköstä. Varusmiehet ovat palvelleet armeijassa vasta kolme kuukautta ja he pääsivät ensimmäistä kertaa ulkomaankomennukselle.

Varusmiehet Bersås ja Lind kertovat, että heidän varusmiespalveluksensa kestää viisitoista kuukautta ja tähän mennessä he ovat olleet kauemmin Suomessa kuin majoittuneina omassa kotiyksikössään.

– Pääsääntöisesti olemme olleet metsässä harjoittelemassa ja Suomessa olemme olleet nyt viikon verran. Täällä olemme harjoitelleet yhteistyötä suomalaisten ja amerikkalaisten joukkojen kanssa ja tutustuneet toisiimme. On ollut mukavaa ja antoisaa, he kertovat.

Norjalaiset ovat taistelleet enimmäkseen suomalaisia vastaan, mutta myös suomalaisten kanssa. 

– Meillä oli mukanamme suomalaisia tarkka-ampujia, se oli siistiä. Olemme oppineet kommunikoimaan paremmin suomalaisten ja amerikkalaisten kanssa, mitä kauemmin olemme olleet täällä.

Varusmiehet Bersås ja Lind ovat nauttineet Suomessa harjoittelusta. Kuva: Jesse Liitola

Bersås ja Lind eivät vielä tiedä tulevatko he jatkossakin harjoittelemaan ulkomailla, mutta Suomesta heille jäi hyvä kuva.

– Toivottavasti tulemme joskus toistekin tänne. Tämä kokemus on ollut aivan erilainen ja mahtava, he toteavat ykskantaan.

Kansainväliset harjoitukset tuovat uutta virtaa varusmiehille

Kainuun prikaatin valmiusyksikön pioneerit olivat myös mukana harjoittelemassa Rovajärvellä. Pioneerien joukkueenjohtajan, luutnantti Petteri Partion mukaan yhteistoiminta ja kommunikointi yhdysvaltalaisten kanssa on toiminut moitteettomasti.

– Hyvin on pelittänyt, kun olemme yhteensovittaneet kuvioita. Kielimuuria ei oikeastaan ole, koska kommunikoimme englanniksi. Opetimme jo vähän suomea – kaikkia semmosia tosi tärkeitä sanoja, Partio naurahtaa.

Harjoitus on ollut tuoreelle valmiusyksikölle hyödyllinen tilaisuus kehittää toimintaa, jossa on nähty kehitystarpeita.

Parasta Partion mielestä on ollut yhteistoiminta yhdysvaltalaisten kanssa. Hänen mukaansa kansainväliset harjoitukset eivät hirveästi eroa tavallisista kotimaan harjoituksista.

– Perustaistelumenetelmät pysyvät ihan samoina, suurempia eroja ei ole. Ainut mikä siinä voi tulla on, jos he ovat tottuneet toisenlaisiin toimintamenetelmiin mihin meillä on totuttu. Ne sitten tarvittaessa yhteensovitetaan, jotta lopputulos tyydyttää molempia puolia, Partio selventää.

– Yhteistyö on sujunut hyvin ja molemmat osapuolet ovat olleet innokkaita toimimaan yhdessä, varsinkin varusmiehet, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tämänkaltaiseen harjoitukseen osallistumaan, Partio jatkaa.

Varusmiesaikanaan Partio pääsi myös harjoittelemaan Nato-maiden kanssa. Hän pitää kansainvälisiä harjoituksia suuressa arvossa.

– Tähänkin mennessä on ollut hyvin paljon yhteistoimintaa. Sillä on hyvin suuri merkitys, että osataan toimia muiden asejärjestelmien sekä organisaatioiden kanssa, Partio summaa.

Kainuun prikaatin valmiusyksikön pioneerien ja yhdysvaltalaisten sotilaiden kommunikaatio ja yhteistoiminta on toiminut ilman sen suurempia ongelmia.  Kuva: Jesse Liitola