Viimeinen Gloster Gauntlet

Mikä olisikaan parempaa kuin lentävä museolentokone. Erityisesti jos se on konetyyppinsä viimeinen edustaja, kuten entinen Suomen ilmavoimien Gloster Gauntlet, joka Jyrki Laukkasen ohjaamana esiintyy lentonäytöksissä.

Kevään aikana vuonna 1940 Suomeen saapui 25 entistä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) Gloster Gauntlet -hävittäjälentokonetta. Koneet olivat Etelä-Afrikan liittovaltion talvisodan alussa Suomelle lahjoittamia, mutta eivät lopulta ehtineet ajoissa Suomeen osallistuakseen talvisotaan.
Nyt Gloster Gauntlet -koneita on maailmassa jäljellä vain yksi ja enemmän tai vähemmän yllättäen se löytyy juuri Suomesta. Konetyypistä, jota valmistettiin yhteensä 246 kappaletta, on säilynyt verrattain vähän jälkipolville ja käytännössä se on kadonnut maailmasta, sillä muita kokonaisia koneita ei ole säilynyt.
  – Suomessa Gauntletit poistettiin käytöstä vuonna 1945 ja ne myytiin romuna eteenpäin vuonna 1950. Sen jälkeen ne ovatkin oikeastaan hävinneet maailmasta. Ne hävisivät Suomesta, ne hävisivät Englannista, ne hävisivät Tanskasta ja muualtakin, missä niitä oli, listaa Jyrki Laukkanen. Hän oli vuodesta 1985 aina viime syksyyn asti ainoa ihminen maailmassa, jolla oli mahdollisuus lentää Gauntletilla.

Konetyypin historia ulottuu 1920-luvulle saakka, sillä kone lensi ensilentonsa jo tammikuussa 1929.
– Gauntlet oli 1930-luvun puolenvälin jälkeen RAF:n paras hävittäjä, mutta vuoden 1938 aikoihin tulleet Hawker Hurricane ja Supermarine Spitfire korvasivat sen, Laukkanen taustoittaa.
Talvisodan syttyessä Etelä-Afrikan liittovaltio halusi tukea Suomea ja osti Englannista käyttämättömäksi jääneitä Gauntletteja 29 kappaletta ja lahjoitti ne Suomelle. Niistä rahdattiin suomeen 25, joista 24 saatiin lentokuntoon. Talvisota oli kuitenkin jo loppunut, kun koneet olisivat olleet valmiina.
– Jatkosodassa ne olivat liian hitaita hävittäjiksi niin ne olivat täydennyslentolaivueessa harjoitushävittäjinä.
Laukkasen mukaan sodan jälkeen romuna myydyistä koneista kaksi päätyi maatilalle Juupajoelle, Hämeeseen, josta sen myöhemmin löysivät Lentotekniikan Killan jäsenet.
– Löytämistään tyyppikilvistä he päättelivät, että siellä on kahden Gauntletin jäänteet. Sitten he ostivat maanviljelijältä kaikki romut, joidenka he luulivat liittyvän lentokoneeseen. Mukana tuli traktorinosiakin, kun ne sattuivat olemaan samassa kasassa.

Jyrki Laukkasella on lentokokemusta noin 18 000 tuntia, joista hän lensi uransa aikana ilmavoimissa noin 10 000 tuntia.

Vuosina 1975–1982  kahden koneen jäljellä olleista osista rakennettiin uudelleen yksi kone ja Laukkanen pyydettiin valvomaan projektia. Lisäksi Laukkanen toimi koneen koelentäjänä. Molempiin tehtäviin Laukkanen oli luonnollinen valinta, sillä hän on ollut sekä koelentoinsinöörinä että koelentäjänä ilmavoimissa.
– On se erikoista lentää tuollaisella harvinaisuudella, kun on ollut mukana alusta alkaen, mutta ei se mikään lentäjän unelma ole, Laukkanen luonnehtii.
– Gauntlet on, kuten näyttääkin, vähän laiska ja kömpelö sekä hankala laskea sivutuulessa. Juuri laskuissa Gauntlet on kriittinen, vaikka ilmassa se on helppo ja kesy eikä tee virheliikkeitä.
Laukkanen puhuu vankan kokemuksen pohjalta, sillä hänelle on kertynyt kokemusta 153 eri konetyypistä. Laukkanen on mahdollisesti myös maailman kokenein Gauntlet-lentäjä, sillä konetyyppi jäi vähäiselle käytölle ennen kuin se poistui eri maiden ilmavoimien käytöstä.
– Pitkään olen ollut koneen ainoa lentäjä ja nyt olen lentänyt Gauntletilla 350 tuntia.
Tuntimäärän voi suhteuttaa siihen, että ennen Laukkasta kyseisellä koneyksilöllä oli lennetty vain 150 tuntia sen aikaisempien käyttäjien toimesta.

Koneella oli muutaman vuoden ajan toinenkin lentäjä, mutta Paavo Janhunen menehtyi Valmet L-80 TP Turbo Vinhan prototyypin koelennolla. Turbo Vinha syöksyi oikeamattomassa lattakierteessä Eväjärven jään läpi.
– Sen jälkeen todettiin, että yksi lentäjä riittää, koska lentoja on niin vähän. Mutta nyt kun itselleni on tullut ikää lisää, niin päätettiin kouluttaa varamies.
– Se on hyvä siirtää tietotaito seuraaville ennen kuin potkaisee tyhjää ja muut joutuvat sitten oppimaan kantapään kautta. Minun piti opetella Gauntlet kantapään kautta, kun ei ollut muita lentäjiä tai ohjekirjoja. Piti itse laatia ohjekirjat ja koelentää kone.