Kenraaliluutnantti Välimäki ja kenraalimajuri Sirel: Vihollisen kyky johtaa on kyettävä sokaisemaan elektronisella sodankäynnillä
Kenraalit uskovat Mighty Arrow -harjoituksen kehittävän mekanisoitujen joukkojen toimintaa.
Väsyneet virolaisjoukot ovat asettuneet soratien varteen panssarivaunuineen. Kolme taistelijaa on istahtanut vaunun päälle tauolle. Yksi on intoutunut huoltamaan vaunun oikeaa etukulmaa lekan kanssa.
Tämän lyhyen tauon rikkoo ryhmänjohtajan karjaisu.
– Viisi minuuttia lähtöön, valmistautukaa!
On päivän toisen taisteluharjoituksen aika.
Mighty Arrow 26 -harjoitus tuo yhteen Suomen, Viron ja Liettuan mekanisoidut joukot. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kävi yhdessä virolaisen divisioonan komentajan, kenraalimajuri Indrek Sirelin kanssa tarkastamassa harjoituksen kulkua.
– Mekaanisen sodan luonne on muuttunut selkeästi. Nyt meidän tehtävänä on oppia sopeutumaan näihin muutoksiin ja taktikoida esimerkiksi vihollisen droonitoimintaa vastaan, Sirel kertoo.
Kenraalit ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ja Viron on kyettävä sokaisemaan vihollinen elektronisen sodankäynnin keinoin, jotta vihollinen ei esimerkiksi saa hyödynnettyä lennokkejaan.
– Suurena haasteena tulee olemaan se, miten saamme luotua integroidun tietoverkon, josta me ja liittolaisemme voimme saada tarvitsemamme tiedon. Asiantuntijat tutkivat jatkuvasti sitä, mikä on juuri meille hyödyllistä dataa, Välimäki kertoo.
Välimäki nostaa esille erot vanhemman ja uudemman panssarikaluston välillä.
– Vanha kalusto on erityisesti FPV-drooneja vastaan paljon haavoittuvaisempi, joten uuden kaluston hankkimisessa täytyy huomioida kykeneväisyys lentäviä kohteita varten.
– Olemme päättäneet lykätä päätöstä uusien tankkien ostamisesta Suomelle mittavien ilma- ja merivoimien strategisten hankkeiden ollessa käynnissä, Välimäki lisää.
Harjoituksessa on käytössä runsaasti drooneja, joilla simuloidaan ilmaiskujen vaikutusta niin jalkaväkeen kuin mekanisoituihin joukkoihin. Harjoituksessa droonien räjähteinä käytetään maasta erottuvia keltaisia padel-palloja.
Vaunumiehen arkea
Niinisalon Pohjankankaan massiivinen hiekkakenttä tarjoaa suorittavalle joukolle haasteen, jollaista he eivät ole välttämättä ennen kokeneet.
– Pöllyävä hiekka sekä avarat alueet pakottavat taistelijan sopeutumaan tilanteeseen. Tässä tapauksessa maastoutuminen on elinehto, Välimäki toteaa.
Kansainvälisten joukkojen lisäksi harjoituksen ensimmäisinä päivinä yhteen ovat ottaneet Porin prikaati ja Panssariprikaati. Panssariprikaatin Leopard-vaunukalusto on ollut vahvasti esillä taistelun tiimellyksessä.
Panssarivaunu pyritään naamioimaan havuilla, jotta se voi liikkua mahdollisimman huomaamattomasti. Kuva: Jooa Granlund
Panssarimies Daniel Koskiluoto kuvailee Pohjankankaan hiekkaisia ja kuivia olosuhteita yllättäviksi, mutta mielenkiintoisiksi.
– Uusi alue ja haastava maasto on vaatinut totuttelua. Harjoituksen alussa olemme laittaneet kiintonaamioinnin ja puhdistaneet ilmansuodattimia, jonka luulen tulevan aika rutiiniksi täällä.
Koskiluoto toimii vaunun ajajana ja miehistö pääseekin tositoimiin heti seuraavana iltana.
– Aloitamme kolmen vuorokauden taisteluvaiheen, jonka jälkeen meillä on kahden päivän ajan huoltoa. Sitten edessä on ammunnat, jossa pääsemme ampumaan 120-millisiä laukauksia.
Harjoitukseen osallistuminen on Koskiluodolle suuri kunnia.
– Kyllä tästä pitää ottaa kaikki ilo irti. Vielä emme ole päässeet vuorovaikutukseen liittolaismaiden joukkojen kanssa, mutta eivätköhän hekin tule jossain kohtaa vastaan.
