Vigilant Knife-harjoituksessa hiotaan yhteistoimintaa pohjoisissa olosuhteissa

Säännöllinen harjoittelu kumppanimaiden kanssa mahdollistaa entistä sujuvamman yhteistoiminnan suunnittelusta toimeenpanoon.

Kansainvälinen harjoitustoiminta on jatkuvaa oppimista, Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen arvioi. Viimeisten vuosien ja erityisesti kuluneen vuoden aikana Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta on lisääntynyt merkittävästi. Samalla valuvikoja on opittu paikkaamaan ja uusia toimintatapoja vakiinnuttamaan. 

Maanantaina Rovajärvellä käynnistynyt Vigilant Knife-harjoitus on Kaakisen mielestä hyvä osoitus tapahtuneesta kehityksestä. Harjoitusta edeltäneet tapahtumat, joukkojen siirtämiset, komentopaikkojen perustamiset ja muiden puolustushaarojen tarjoama tuki, ovat kansainvälisen harjoitustoiminnan keskeisintä antia, Kaakinen arvioi.

Maavoimien viikon mittaisessa Vigilant Knife-harjoituksessa, johon osallistuu yli 2000 sotilasta Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta, harjoitellaan kumppanimaiden välistä yhteistoimintaa pohjoisessa toimintaympäristössä.

Viikonlopun aikana Rovajärvellä järjestettävään harjoitukseen on saapunut joukkoja laajalti eri puolelta Suomea sijaitsevista varuskunnista. Erityisesti Jääkäriprikaati, Kainuun prikaati ja Karjalan prikaati ovat Vigilant Knife-harjoituksessa edustettuina. Harjoituksen yli kahdestatuhannesta osallistujasta noin 1300 on suomalaisia varusmiehiä ja reserviläisiä, henkilökuntaan kuuluvista harjoitukseen osallistuu noin 200 henkilöä. 

– Sitä joustamista ja toimeenpanoa jota siirtymisissä on osoitettu, on ollut ilo seurata, Kaakinen sanoo. Myös ruotsalaisten lauantaina ja sunnuntaina suorittama saapuminen valtakunnanrajan yli ja sitä seurannut ryhmittyminen saa Kaakiselta erityismaininnan. 

Santahaminassa kuluneen kesän aikana harjoitelleille britannialaisjoukoille pohjoinen, aukea toimintaympäristö on uusi:

– Kyseessä on suurista korkeuseroista, metsistä, soista ja vähäisestä tiestöstä koostuva ympäristö. Tämä luo haasteita erityisesti moottoroidulle toiminnalle, Kaakinen sanoo.

– Muita Pohjoismaita lukuunottamatta arktinen ympäristö on erikoisympäristöä, hän lisää.

Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden myötä tarve kykyyn operoida yhdessä kumppanimaiden kanssa erilaisissa ympäristöissä kasvaa:

– Silloin kaiken on luonnollisesti toimittava saumattomasti, Kaakinen linjaa.

Viimeisen vuoden aikana kansainväliselle harjoittelulle on Kaakisen mukaan ollut luonteenomaista “äärimmäisen nopea” toimeenpano. Tällöin mahdolliset virheet ja kehityskohteet paljastuvat armottomasti. Juuri näillä alueilla Puolustusvoimat on onnistunut Kaakisen mukaan kehittymään:

– Taistelukentällä perusasiat ovat jo valmiiksi kunnossa, jolloin tukitoimintojen kehittämisen voidaan keskittyä enemmän.

Kaakinen nostaa esiin esimerkiksi ulkomaalaisten harjoitusjoukkojen saapumisen maahan ja toimimisen Suomen maaperällä. Tämän osalta kehityskohteita on löydetty sekä säädöksiin että toimintatapoihin.

Kansainvälisen harjoitusyhteistyön myötä erityisesti kouluttajien tottuneisuus asiaan on kasvanut:

– Ehkä eräänlainen turha jännitys ja itsekriittisyys on karsiutunut. Ymmärretään, että vaikka asioita tehdään eri tavoilla, meiltä löytyy osaamista ja kykyä toimia, Kaakinen pohtii. 

– Kuten esimerkiksi maratonia harjoitellessa, olennaista on harjoitella, vaikka aluksi tuntuisi vaikealta. Seuraavalla kerralla on usein jo helpompaa.

Tämä näyttää Kaakisen mukaan toteutuneen ainakin suomalaisten ja kumppanimaiden yhteisen harjoittelun osalta