Eetu Kolehmainen

Kuvassa on kaksi kadettia.

Lahti ja Ylönen tapasivat toisensa ensi kertaa jo Haminassa, mutta ystävystyivät kunnolla vasta Kadettikoulussa.

"Tämä porukka on ehdottomasti se paras juttu" – Vielä ehtii hakea Maanpuolustuskorkeakouluun

Tuuli Turunen

Kadetit kertovat, millaisille ihmisille upseerikoulutus heidän mielestään sopii.

Mäntsäläläinen Aleksanteri Lahti eli tavallista korkeakouluopiskelijan arkea, mutta varusmiespalveluksen aikana herännyt ajatus ei jättänyt häntä rauhaan. Lahti opiskeli vuoden politiikan tutkimusta, kunnes päätyi vaihtamaan alaa. Hän halusi upseeriksi.

– Vuoden ajan mietin, että jotain fyysisempää olisi kyllä päästävä tekemään. Jo armeijassa kiinnostuin sotilasurasta ja into vain kasvoi reservissä, joten lopulta päätin keskeyttää siviiliopinnot ja hakea Kadettikouluun, 21-vuotias Lahti kertoo tyytyväisenä.

Myös turkulainen Nooa Ylönen kokeili yliopisto-opintoja, mutta Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) tarjoamat monipuoliset uramahdollisuudet veivät voiton. Hänkin kiinnostui upseerin urasta jo varusmiespalveluksessa.

Ylönen suoritti palveluksensa Säkylässä Jääkärikomppaniassa joukkueenjohtajana, Lahti Dragsvikissa rannikkojääkärinä. Molempien tiet veivät Reserviupseerikouluun (RUK) Haminaan Kärkikomppaniaan, jossa miehet olivat samalla kurssilla. RUK ei ole ehto upseeriopintoihin, mutta hakijalta odotetaan vähintään reservin aliupseerin (AUK) koulutusta.

Yhteishenki vertaansa vailla

Maa-, Meri- ja Ilmavoimien koulutusohjelman opintosuunnat ovat avoimia kaikille riippumatta siitä, missä puolustushaarassa tai aselajissa on suorittanut palveluksen. Näin ollen Lahti valitsi koulutusohjelmakseen Maavoimat, Ylönen puolestaan Merivoimien rannikkojoukko-opintosuunnan. Nyt opintoja on takana seitsemän kuukautta.

– Tähän mennessä koulutus on ollut tosi mielenkiintoista. Välillä on pitkiä päiviä, mutta kyllä tämä on kaiken kaikkiaan vastannut odotuksia, Ylönen kiteyttää. 

Turkulaisena hän asuu arkiviikot Santahaminassa MPKK:n kampuksen majoituksessa, Lahti menee iltaisin kotiinsa Helsinkiin.


Kadetit Lahti ja Ylönen kokevat, että opiskelu Kadettikoulussa on ollut antoisaa. Kuva: Eetu Kolehmainen

Miesten parhaat muistot liittyvät alkuvuonna järjestettyyn kolmiviikkoiseen harjoitukseen. Vuosangan ampuma- ja taisteluharjoitus on perinteinen osa kadettien koulutusta ja se järjestetään vuosittain.

– Harjoitus oli sen verran pitkä, että siellä kyllä ryhmäytyi muiden kanssa ja sai paljon uusia kokemuksia. Muut kurssilaiset eivät ole pelkästään koulukavereita vaan arvoiltaan ja asenteiltaan samanhenkisiä tyyppejä, joista tulee mahdollisesti myös jonain päivänä omia työkavereita. Tämä porukka on ehdottomasti täällä se paras juttu, Lahti hehkuttaa.

Oma motivaatio tärkein

MPKK:n sotatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma kestää noin kolme vuotta. Molemmilla miehillä on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat: Lahtea kiinnostaa työnantajana Rajavartiolaitos, Ylöstä rannikkojääkärin tehtävät.

Upseerikoulutusta he suosittelevat niille, joilla on opintoihin motivaatiota ja halu haastaa itseään.

– Mikään ei harmita niin paljon kuin se, että vanhana joutuu katumaan tekemättömiä asioita, Lahti muistuttaa.

Miehillä on tänään edessään tärkeä päivä, sillä Kadettikoulussa juhlitaan perinnepäivää, jolloin kadetit myös antavat kadettilupauksensa.

– Mielestäni kadettilupaus on rinnastettavissa sotilasvalaan ja -vakuutukseen. Nyt kun olen tekemässä tästä itselleni alaa ja tämä on niin sanotusti se "oma juttu", lupauksen antaminen tuntuu kyllä merkittävältä, Lahti selittää ja Ylönen komppaa. 

Haku syksyllä alkaviin sotatieteiden kandidaatin tutkinnon koulutusohjelmiin on nyt käynnissä. Hakuaikaa on tiistaihin 25. maaliskuuta asti. Opiskelijavalinta perustuu hakijan koulutettavuuden, motivaation, ammattiin soveltuvuuden ja alaan kohdistuvan kiinnostuksen arviointiin.