"Ukraina on maailman miinoitetuin valtio" – Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan ympäristöongelmat ovat valtavat

Ukrainan tapahtumat voivat hyvin koskettaa vielä koko Eurooppaa, WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor varoittaa.

WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor nousee puhujan pöntölle ilmastoteippi suullaan. Hänen takanaan pyörii sykähdyttävä kollaasi sotimisen jättämistä arvista Ukrainan ympäristössä.

Hehtaareittain metsää tulessa, tonneittain viljaa tärveltynä ja litroittain öljyä maaperässä. 

Vykhor esiintyi Suomen Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin Ukrainan sodan ympäristövaikutuksia. Vykhor painottaa puheessaan, miten luonnolta puuttuu kyky huutaa apua. Meidän on itse herättävä ympäristökatastrofiin.

Ympäristöongelmia pohtiessa huomio kiinnittyy suoriin vaikutuksiin. Räjähtämättömät ammuksiin tullaan törmäämään vielä vuosikymmenien päästä. Neliökilometrien kokoiset ekosysteemit eivät ehkä koskaan palaa ennalleen.

– Ukraina on maailman miinoitetuin valtio, Vykhor painottaa. 

Ympäristöongelmien todellinen laajuus huomataankin vasta vuosien päästä. Pitää ymmärtää, että Ukraina ei elä tyhjiössä, vaan ongelmat tulevat säteilemään maailmalle.

Hyökkääjä saatava vastuuseen

Huomion ulkopuolelle jää usein ympäristön epäsuorat vaikutukset ihmisiin. Tuhojen pikkuhiljaa valjetessa vaikutukset talouteen ja ihmisiin nousevat ongelmaksi. Vykhor ei myöskään tarkoita vain maan omaa taloutta.

– Mitä Ukrainassa tapahtuu voi hyvinkin koskettaa vielä koko maailmaa, varsinkin koko Eurooppaa, Vykhor huomauttaa.

Vykhor nostaa esimerkkinä kuvitteellisen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen Ukrainassa. Mitä tapahtuu tuotannolle, jos puolet metsistä on ilmiliekeissä tai muuten valmiiksi muruina.

Ukrainalainen maatalous ruokkii Vykhorin mukaan neljäsataa miljoonaa ihmistä globaalisti. Sodan alettua on sata miljoonaa on jäänyt ilman Ukrainalaista ruokaa, hän arvioi.

– Ympäristöongelmat ei ole vähäpätöinen ongelma. Hyökkääjät on saatava vastuuseen, Vykhor vaatii.

Avun vastattava Ukrainan tarpeita

Seminaarin lopussa puheenvuoron sai ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön tiiminvetäjä Jussi Soini. Hän korosti Ukrainaan lähetettävän tuen merkitystä.

Suomi on jo lähettänyt Ukrainaan noin kolme miljardia euroa erilaisiin tarkoituksiin. Toimituksia on annettu puolustukseen sekä taloudellisena että humanitäärisenä apuna.

Soini korostaa, että eduskunnassa puolueiden välillä vallitsee yhteisymmärrys Ukrainan tuen tärkeyden suhteen. Kun sota päättyy, apu tulee vielä tarpeen. Sen muodot tosin kokevat muutoksen.

– Pidetään huolta, että jatkossa apu vastaa Ukrainan tarvetta.