”Venäjän uhka edellyttää strategista puolustusteollisuuden ylösajoa”

Joulukuun poikkeukselliset pakkaset kuvaavat hyvin Suomen nykyistä suhdetta Venäjään. Suomettuneesta sopeutujasta on tullut suorapuheinen Naton jäsen, joka ei enää kumartele itään.

– Suomella ei ole poliittisella tasolla kahdenvälistä suhdetta Venäjään, ulkoministeri Elina Valtonen toteaa.

Valtonen huomauttaa, että idänsuhteiden heikentyminen alkoi jo vuonna 2014, jolloin Venäjä valtasi vastoin kansainvälistä oikeutta Itä-Ukrainan ja Krimin niemimaan. Vastatoimena Euroopan unioni määräsi ensimmäiset pakotteet Venäjää vastaan.

– Suomen Venäjä-suhteen ensisijainen määrittäjä on jäsenyytemme Euroopan unionissa. Se on ensisijainen poliittinen viitekehyksemme, Valtonen huomioi.

Suomen yhteydet Venäjään eivät kuitenkaan ole täysin poikki, vaikka poliittisella tasolla yhteydenpitoa ei jatketa.

– Ainoa suhde, johon olemme pyrkineet ja toivomme yhä sen säilymistä, on diplomaattiyhteys, jolla on merkitystä esimerkiksi rajakysymyksessä, Valtonen arvioi.

Suomi ei pysty vaikuttamaan Venäjään

Valtonen ei odota idänsuhteiden pikaista palautumista. Menetetyn luottamuksen jälleenrakentaminen on mahdollista pitkällä aikavälillä, mutta se vaatisi Venäjältä muutosta.

– Ensimmäinen edellytys suhteiden rakentamiseen on Venäjän vetäytyminen Ukrainasta ja että Venäjä alkaa noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan, Valtonen painottaa.

Suomella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa Venäjän yksipuolisiin toimiin irtaantua kansainvälisistä asesopimuksista ja kansainvälisestä järjestyksestä.

Valtosesta on valitettavaa, että Venäjä on irtaantunut rauhanomaisen tulevaisuuden rakentamisesta.

– Venäjä on todennäköisesti pitkäaikainen uhka koko länsimaiselle yhteisölle ja siltä osin Suomelle, Valtonen sanoo.

Valtonen ei kuitenkaan pidä Venäjää Suomelle välittömänä uhkana.

– Olemme ylläpitäneet vahvaa puolustusta ja pidäkettä myös niinä vuosina, kun se ei ollut kaikkialla Euroopassa yhtä suosittua, Valtonen huomauttaa.

Puolustusteollisuudessa valtavasti potentiaalia

Venäjän hyökkäyssota on herättänyt huolta Euroopan kyvystä lisätä ase- ja ammustuotantoa Ukrainan tueksi ja omien varastojen täyttämistä varten.

Venäjän uhka edellyttää strategista puolustusteollisuuden tuotannon ylösajoa, Valtonen huomauttaa.

– Valtioiden sitoumus pitkäkestoisiin tilauksiin on edellytys uusien tuotantolinjojen rakentamiselle, Valtonen sanoo.

Valtonen huomauttaa, että Suomella olisi mahdollisuus skaalata kansallista puolustusteollisuuden tuotantoa huomattavasti ylöspäin.

– Meillä on valtavasti osaamista ja tekijöitä, joten pystyisimme tekemään puolustusteollisuudesta merkittävän teollisuudenalan, Valtonen toteaa.

Valtonen huomauttaa, että laajamittaiset tukiaiset ja tiettyihin puolustusteollisuuden yrityksiin panostaminen eivät kuitenkaan ole hyviä tapoja kasvattaa tuotantoa sisämarkkinoiden kilpailuneutraliteetin näkökulmasta.

– Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus siitä, että Suomi tavoittelee Euroopan puolustusmateriaalien yhteismarkkinoita, mikä on pidemmän aikavälin tavoite, Valtonen sanoo.

CAVS-hanke tärkeä viedä maaliin

Suomen johtama CAVS-hankkeen, jossa on kehitetty yleiseurooppalaista miehistönkuljetusajoneuvoa yhdessä Patrian ja kumppanimaiden kanssa, on yksi esimerkki eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä, joka pitäisi saattaa onnistuneesti maaliin.

Hanke on kuitenkin ajautunut vastatuuleen Viron tilattua miehistönkuljetusajoneuvot Turkista ja Saksan otettua aikalisän jo lähes varmana pidettyyn tilaukseen.

– Olisi tärkeää, että miehistöajoneuvot tilattaisiin Patrialta, jotta ajoneuvojen yhteensopivuus säilyisi Itämeren alueella, Valtonen toteaa.

Saksalla ei pitäisi olla intressiä hankkia miehistönkuljetusajoneuvoja muualta, koska ajoneuvot valmistettaisiin siellä teollisessa yhteistyössä, Valtonen sanoo

Euroopan puolustusyhteistyölle edelleen tarve

Valtonen ei näe Nato-jäsenyyttä ja Euroopan tiivistyvää puolustusyhteistyötä toisiaan poissulkevina asioina.

Valtonen esittää esimerkkinä Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämisen sotilaallisen liikkuvuuden -hankkeissa, joihin unioni voisi vaikuttaa myös infrastruktuurihankkeilla.
Valtonen korostaa markkinalähtöisen ajattelun edistämistä puolustushankinnoissa. Puolustusteollisuus pitäisi saada osaksi Euroopan unionin taksonomiaa eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää, jotta yritysten rahoitusehdot parantuisivat.

– Hybridi-, kyber-, ja avaruusvalmiuksien kehittäminen ovat mahdollisia kehityskohteita Euroopan unionin yhteistyössä, johon myös Nato voisi osallistua, Valtonen sanoo.

Valtonen korostaa Euroopan unionin sisämarkkinoiden merkitystä osana kilpailukykyä ja teknologian kehitystä, jolla on vaikutuksia myös aseteollisuuteen.

Suomelta vahva tuki Ukrainalle

Valtonen toteaa, että Natosta on tullut osa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista vaikuttamista.

Suomi pystyy parhaiten vaikuttamaan Natossa osallistumalla laaja-alaisesti kaikkeen valmisteluun.

Esimerkiksi äskettäisessä Naton ulkoministerikokouksessa Suomi ilmaisi selvästi kannattavansa tuen jatkamista Ukrainalle, Valtonen sanoo.

Tuen jatkaminen edellyttää vahvaa puolustusteollisuutta ja puolustusmateriaalin toimittamista myös jatkossa Ukrainaan, Valtonen toteaa. Hän mainitsee, että puolustusteollisuuden ylösajo tukee myös pitkän aikavälin strategista suorituskyvyn nostamista Euroopassa.

– Ukrainassa meillä oli ensimmäinen Nato–Ukraina -neuvosto, jossa kokoontuivat ulkoministerit. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten Naton ja Ukrainan yhteistyötä voitaisiin tiivistää, Valtonen sanoo.

Suomen jäsenyys Natossa ja Ruotsin lähestyvä liittyminen ovat herättäneet keskustelua Pohjoismaiden painoarvon mahdollisesta kasvamisesta Naton päätöksenteossa. Suomen ja Ruotsin jäsenyydellä saattaa olla myös vaikutusta Naton komentorakenteeseen.

– Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus siitä, että Suomi on valmis vastaanottamaan uuden mahdollisen Naton esikunnan, Valtonen huomauttaa.

Joka tapauksessa on tärkeää, että Naton komentorakennetta uudistetaan, jotta se pystyy ottamaan vahvan Pohjolan toimintaansa mukaan, Valtonen toteaa.

– Naton rakenteen uudistaminen vie todennäköisesti jonkin verran aikaa. Pohjoismaiden näkemys on hyvin yhteinen tämän kysymyksen osalta, Valtonen sanoo.