Venäjän toiminta on muuttunut aggressiivisemmaksi
Venäjä kokee Naton joukkojen horjuttavan vakautta Pohjois-Euroopassa. Kalustoaan voimakkaasti modernisoinut Venäjä uhkailee simuloiduilla ydinaseiskuilla muita pohjoismaita.
Venäjän toiminta Pohjois-Euroopassa on viime vuosina muuttunut aggressiivisemmaksi, arvioitiin Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä "Venäjän muuttunut käsitys strategisesta vakaudesta" -webinaarissa perjantaina 16. huhtikuuta.
Webinaarissa käsiteltiin suurvaltojen välistä kilpailua ja tarkemmin tilanteen heijastumista Pohjois-Eurooppaan. Tilaisuudessa oli puhujana Ulkopoliittisen instituutin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka -projektin tutkija Jyri Lavikainen. Lavikaisen esitystä kommentoi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria.
Venäjä modernisoinut kalustoaan
Puhujien mukaan alueen vakaus horjuu esimerkiksi Naton joukkojen läsnäolosta sen lähialueella, muttei heidän omista keskimatkan ohjuksistaan. Valtio onkin vastustanut viime aikoina Naton harjoituksia ponnekkaammin kuin aikaisemmin.
Samalla kun Venäjä kritisoi esimerkiksi sitä, että Norjaan on sijoitettu noin 700 yhdysvaltalaista sotilasta, se modernisoi kalustoaan ahkerasti. Modernisoitu kalusto tarkoittaa myös iskukyvyn voimakasta kasvamista, mikä on uhka myös Suomen turvallisuudelle. Toisaalta on hyvä muistaa, että Venäjä miettii tilannetta pidemmälle.
– Venäjä pyrkii ennakoimaan tulevia uhkia. Se ei siis välttämättä pidä 700 sotilasta itselleen vaarallisena juuri tällä hetkellä, tutkija Lavikainen arvioi.
Venäjän toiminta on ollut aggressiivista
Yksittäisiä maita, kuten Ruotsia tai Norjaa, kiinnostaa oman alueensa puolustaminen enemmän kuin suurvaltakilpailu. Esimerkiksi Ruotsi on kasvattanut puolustusbudjettiaan, jolla se on pyrkinyt palauttamaan aluepuolustuskykyään. Venäjä on kuitenkin kokenut, että Ruotsin toimet vahvistavat Natoa. Se onkin ryhtynyt vastatoimiin, joilla se kokee vahvistavansa alueellista vakautta. Yksi vastatoimista oli simuloitu ydinaseisku Ruotsiin vuonna 2013.
Suomen ja Ruotsin harjoittama Nato-yhteistyö aiheutti tuolloin Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigussa vahvan reaktion. Hänen mukaansa kyseinen yhteistyö antoi vastatoimille aihetta.
Lavikaisen mukaan Venäjä ei pidä Suomea järin suurena sotilaallisena uhkana, sillä Suomi ei ole joutunut samanlaisen sotilaallisen häirinnän kohteeksi kuin esimerkiksi Ruotsi.
Venäjä on Pohjois-Euroopassa edelleen alueellinen suurvalta. Toisaalta Venäjän kasvava valmius ei ole saanut Natoa vetäytymään alueelta vaan päinvastoin se on kasvattanut läsnäoloaan. Tämä vain pitkittää vastakkainasettelua, koska Venäjä kokee Naton läsnäolon suorana uhkana itselleen.
