Venäjän suurvaltatavoitteet säilyvät hyökkäyssodan menetyksistä huolimatta

Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsaus 2026 kartoittaa Venäjän mahdollisia uhkia Suomelle tulevaisuudessa.

Suomen turvallisuustilanteessa ei ole näkyvissä uusia myönteisiä käänteitä. Näin toteaa Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius Suojelupoliisin vuoden 2026 kansallisen turvallisuuden katsauksessa. Katsauksen keskeisenä teemana on Venäjän vaikutukset Suomeen tulevaisuudessa.

Kun Ukrainan sota päättyy, siihen sidotut Venäjän tiedustelu- ja vaikuttamisresurssit vapautuvat muuhun käyttöön. Tämä heikentää Suomen turvallisuustilannetta, katsauksessa kerrotaan.

Supon mukaan Venäjän pitkäaikaiset suurvaltatavoitteet eivät ole kadonneet, vaikka hyökkäyssota Ukrainassa päättyisi tai taukoaisi. Aloitettuaan hyökkäyssodan Ukrainassa Venäjä on kärsinyt niin taloudellisia kuin sisäpoliittisiakin tappioita. Putinin selkeä tavoite on saavuttaa alueellinen puskurivyöhyke ja saada Ukraina takaisin Venäjän etupiiriin, pois lännen ja Naton vaikutuksen alta.

Sodan vuoksi hallinto on tiukentanut kontrollia yhteiskunnassaan. Valtio pyrkii rajoittamaan esimerkiksi kansalaistensa ulkomaisten sosiaalisen median sovellusten käyttöä. Myös koulutuslaitoksissa ja päiväkodeissa tulee noudattaa valittua historiakäsitystä ja ideologiaa.

Kun muu maailma on asettanut pakotteita, Venäjä on lisännyt kauppaa Kiinan kanssa. Yhteistyö on tehnyt Venäjän riippuvaiseksi Kiinan avusta heikentyneen taloustilanteen vuoksi.

Venäjän intresseissä on sodan jälkeen palauttaa suhteet länteen. Ukrainaan hyökkääminen on kuitenkin murtanut Venäjän mainetta luotettavana ja uskottavana liittolaisena. Maan demokratiakäsitys, oikeusvaltiokehitys sekä yhteiskunnan avoimuus eivät näyttäydy houkuttelevina arvoina länsimaille.

Vaarana varjolaivasto

Suojelupoliisin mukaan Itämerellä tapahtuneet kaapelivauriot ovat luoneet julkisuudessa virheellisen kuvan Venäjän kaikkivoipaisuudesta.

Supo kertoo vauriotapausten määrän olevan tilastollisesti tavanomaisia, eikä toistuvuuden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä vaurioiden tahallisuudesta. Julkisuutta saaneissa ankkurinlaahauksissa on vaurioitunut myös venäläistä infrastruktuuria.

Katsauksen mukaan Itämerellä tapahtuvien onnettomuuksien riski on kohonnut Venäjän pakotteiden kiertämiseen käytettävän varjolaivaston vuoksi. Varjolaivasto koostuu yleensä huonokuntoisista aluksista, joilla kuljetetaan öljyä tai nesteytettyä maakaasua. Laivaston aluksilla on myös epäselviä omistajuus- ja vakuutusjärjestelyjä.

Varjolaivasto on Venäjän taloudelle välttämätöntä, sillä öljyn liikkuminen Itämerellä mahdollistaa sodan jatkumisen Ukrainassa, katsauksessa kerrotaan.

Tiedustelu-uhka Suomelle

Supon katsauksessa todetaan, että Venäjä muodostaa keskeisimmän tiedustelu-uhkan Suomea vastaan.

Venäjä pyrkii Supon mukaan lisäämään niin Venäjältä käsin toteutettavaa ammattimaista henkilötiedustelua kuin myös sijaistoimijoiden hyödyntämistä. Värvätyt henkilöt eivät aina edes tiedä toimivansa Venäjän alaisuudessa, sillä he ovat useimmiten värvätty etävälityksellä.

Suojelupoliisin mukaan Venäjä luottaa tulevaisuuden skenaarioon, jossa sille asetettuja rajoitteita aletaan purkamaan muiden maiden osalta. Tällöin maalla avautuisi tilaisuus vahvistaa henkilötiedustelukykyä Euroopassa.

Rajoitteiden purkaminen saisi Venäjän todennäköisimmin siirtämään isomman osan Ukrainan tiedusteluresursseistaan myös Suomeen. Suojelupoliisi kuitenkin muistuttaa, että kaikkea epäilyttävää ei myöskään voida tulkita Venäjän vaikuttamiseksi.

Venäjän päätavoite on Supon mukaan luoda pelkoa ja rajoittaa Suomen ulkopoliittisen johdon liikkumatilaa. Näihin tavoitteisiin maa ei katsauksen mukaan kuitenkaan ole päässyt.
Tulevaisuudessa Venäjä pyrkii todennäköisimmin lisäämään suomalaisten ymmärrystä heidän omia intressejä kohtaan ja saavuttamaan vipuvartta Suomen poliittisessa päätöksenteossa.

Kohteena kasvavat yritykset

Startup-yritysten turvallisuusuhat jäävät usein huomioimatta pienten resurssien vuoksi, Supon katsauksessa kerrotaan. Tämän vuoksi autoritaariset valtiot, kuten Venäjä ja Kiina, voivat käyttää tilannetta hyväksi ja ottaa haltuunsa pienten yritysten järjestelmiä. Tämä vakoilu-uhka koskee myös suomalaisia yrityksiä.

Vakoilutapaukset luovat uhan yritysten tietoturvalle, jolloin vaarassa on tuotteiden lisäksi asiakkaan luottamus. Suojelupoliisin ja suomalaisten teknologiayritysten yhteistyön avulla kybervakoilutapauksia on pystytty estämään onnistuneesti.

Venäjää kiinnostavat Supon mukaan erityisesti yritykset, jotka kehittävät Ukrainalle puolustusteknologiaan tai sotilaalliseen tukeen liittyviä tuotteita.

Suojelupoliisi tukee startup-yrityksiä turvallisuushaasteissa esimerkiksi laatimalla turvallisuusselvityksiä.