Venäjän liikekannallepano vaatii massiivisia järjestelyitä
Kun valtio alkaa liikuttaa satoja tuhansia – ellei jopa miljoonia – reserviläisiä, herää monia kysymyksiä joukon suorituskykyisenä pitämisestä.
Venäjän 21. syyskuuta alkanut liikekannallepano on täynnä logistisia haasteita ja vaikuttaa tällä hetkellä kaoottiselta, arvioi kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
– Ongelmia on joukkojen varustuksessa, motivaatiossa sekä osaamisessa, hän sanoo.
Venäjä ajoi alas ison osan liikekannallepanoon tarvittavista järjestelmistään alas, kun se alkoi siirtymään ammattimaisempaan armeijaan toistakymmentä vuotta sitten. Pienimuotoinen, joitakin kymmeniä prosentteja ikäluokasta käsittävä asevelvollisuus säilyi, sillä Venäjällä oli ongelmia saada ihmisiä värväytymään sotilaiksi.
Nyt liikekannallepanojärjestelmille olisi käyttöä, kun Venäjä on kertonut mobilisoivanssa 300 000 reserviläistä pääosin ammatti- ja sopimussotilaista koostuvan armeijansa paikkaajiksi. Venäjän puolustusministeriön antamien tietojen mukaan koulutuskeskuksiin on saatu reilussa viikossa jo kymmeniä tuhansia miehiä.
– On viitteitä, että suunnitelmat ovat suuremmat kuin tuo 300 000. Lisää selviää lähiaikoina.
Venäjän oman ilmoituksen mukaan sillä on noin kahden miljoonan reservi sellaisia, jotka ovat saaneet sotilaskoulutuksen tai olleet sopimussotilaana alle kymmenen vuotta sitten. Sen lisäksi on kerrottu 25 miljoonan alle palvelusikäisen miehen reservistä. Nämä ovat kuitenkin teoreettisia lukuja.
– Paljon nopeammin kuin Venäjä on saanut mobilisoitua ihmisiä aseisiin, ovat ihmiset mobilisoineet itsensä rajan ulkopuolelle.
Toveri ei pidä venäläistä liikekannallepanoa samana asiana kuin Puolustusvoimien käsittämää liikekannallepanoa. Suomessa pidetään kortistoa ihmisten yhteystiedoista ja kertausharjoitetaan reservin joukkoja. Viime aikoina kertausharjoitusten määrää on nostettu Suomessa.
Suomen tapauksessa reserviläisiä kutsuttaisiin myös perustamaan joukkoja toisista reserviläisistä sekä varustamaan ja kouluttamaan heitä. Toisin on Venäjällä.
– Meillä on olemassa järjestelmä, jolla perustamisorganisaatio kutsutaan palvelukseen ja se saadaan nopeasti pystyyn.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri epäilee Venäjän raskaan kaluston kuntoa. Kuva: Samuli Pöntinen
Kaluston kunto arveluttaa
Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä palvellut Toveri arvioi, että Venäjällä on varastoissaan 10 000 taistelupanssarivaunua, 15 000 muuta panssaroitua ajoneuvoa sekä yli kymmenentuhatta tykkiä.
– Niitä on kuitenkin varastoitu taivasalla vuosikymmeniä ja pääosa ei ole käyttökunnossa. Sekin kalusto mikä on varastoitu halleissa, edellyttäisi teollista korjaamista, mihin Venäjän sotateollisuus ei kykene tällä hetkellä suurissa mitoissa, arvioi Toveri.
Liikekannallepanon keskeinen osa on joukkojen varustaminen, huoltaminen ja kouluttaminen. Tällä hetkellä Ukrainan rintamalla kiinni on arvioista riippuen kaksi kolmasosaa tai jopa 80 prosenttia Venäjän maavoimista. Kouluttajia ei siis välttämättä riitä suurelle reserville.
Toisaalta varuskunnat ovat nyt tyhjiä, ja reserviläisiä majoitetaankin niihin. Toverin mukaan joka prikaatista ja rykmentistä lähti kaksi pataljoonaa Ukrainaan ja monesta on koottu kolmaskin taisteluosasto.
– Tyhjiin varuskuntiin majoittamisessa on kuitenkin se ongelma, etteivät kaikki varuskunnat ole Ukrainan rajalla.
Kun Venäjä alkuvuodesta siirsi joukkojaan Ukrainan rajalle, suuri määrä taistelijoita oli telttamajoituksessa ja muonitus muun huollon muassa takkuili. Huolto vaikuttaa suoraan suorituskykyyn ja taistelutahtoon. Samoin se, että kokeneimmat taistelijat ovat olleet linjassa jo puoli vuotta.
Kenraali evp. Jarmo Lindberg huomauttaa, että sodassa tilanteet muuttuvat nopeasti. Kuva: Lilli Haitinen
Kotirintaman panokset nousivat
Myös Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg, näkee monia haasteita liikekannallepanon järjestelyissä.
Hän arvioi, että uusia joukkoja käytetään lähinnä yksittäistaistelijoina täydentämään rintaman aukkoja, sillä enempään heitä ei ehditä kouluttaa. Pidemmässä joukkokouluttamisessa menee aikaa, ja se vaatii kouluttajia.
Monimutkaisiin hyökkäysoperaatioihin kouluttamiseen ei tällä aikataululla myöskään ole aikaa. Kiireellä koulutetut reserviläiset saattavat aiheuttaa polarisaatiota ja jännitettä joukoissa.
– Kun siviilimaailmasta tulee ihmisiä keskelle kokeneita taistelijoita, jotka ovat nähneet kaikki sodan kauheudet, voi tulla ongelmia, Lindberg kertoo.
Lindbergin mukaan aseistus on joukkojen varustamisen suuri kysymysmerkki. Kaikesta Venäjän kalustosta ei ole tietoa, mutta suuri osa modernista kalustosta on käytössä tai menetetty Ukrainassa.
Sodan jatko ja loppu ovat vielä hämärän peitossa. Siihen vaikuttavat Venäjän ja Ukrainan asevoimien lisäksi Venäjän kotirintama, missä sota huomioidaan nyt entistä suuremmin. Kutsuntaikäisten kutsuminen sotaan ja yöllä tuodut sotaanlähtömääräykset ovat aiheuttaneet jo mielipahaa ja mielenilmauksia.
– Putin ja Venäjän valtionjohto nostivat nyt kotirintaman panoksia.
– Nähtäväksi jää, millainen taistelutahto rintamalle pikana vietävillä miehillä on, ja miten se tulee vaikuttamaan taisteluihin.
