Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Veikka Tammisuo

Kuvassa tutkija Maxim Alykuvov vasemmalla ja apulaisprofessori Mariëlle Wijemars oikealla.

Tutkija Maxim Alykuvov ja apulaisprofessori Mariëlle Wijemars pitävät Venäjän informaatiovaikuttamisen tavoitteena yleisen epäluottamuksen levittämistä.

Venäjän informaatiovaikuttaminen yhä voimakkaampaa: "Meidän pitäisi harkita tarkoin vastatoimia"

Matias Jämsén

Euroopan unioni pyrkii torjumaan Venäjän valtiollisten toimijoiden levittämiä valheita.

Venäjän valtiollisten toimijoiden levittämä disinformaatio on laaja-alaista. Vaikuttamiseen kuuluu muun muassa osallistuminen sosiaalisen median keskusteluihin. 

– Venäjä pyrkii synnyttämään informaatiovaikuttamisella yleistä epäluuloa länsimaissa, Maastrichtin yliopiston apulaisprofessori Mariëlle Wijemars arvioi.

Hän lisää, että Venäjän hallinto pyrkii toimillaan kyseenalaistamaan muun muassa Naton ja Yhdysvaltojen legitimiteettiä. Vaikuttaminen on laaja-alaista ja se kohdistuu etenkin sosiaalisen median keskusteluihin ja julkaisuihin.

– Esimerkiksi X:ssä ja Telegramissa on useita henkilöitä, joiden tehtävä on kommentoida sosiaalisen median päivityksiä ja levittää valheellista informaatiota, Manchesterin yliopiston tutkija Maxim Alyukov muistuttaa.

Alykov lisää, että vaikuttaminen on toisinaan varsin hienovaraista sosiaalisessa mediassa. Keinovalikoimaan kuuluu esimerkiksi valetilien luominen tiettyjen instituutioiden ja poliittisten puolueiden edustajille.

Euroopan unioni vastaa disinformaatioon

Euroopan unioni on pyrkinyt torjumaan Venäjän valtiollisten toimijoiden levittämää valheellista uutisointia. Kovat toimet ovat johtaneet esimerkiksi Venäjän valtiollisten televisiokanavien lähetyslupien päättymiseen Euroopassa.

– Mielestäni meidän pitäisi harkita tarkoin vastatoimia, Wijemars arvioi. 

Hän lisää, että länsimaissa on varsin avoin mediakenttä verrattuna autoritaaristen hallintojen suljettuun valtiojohtoiseen tiedonvälitykseen. 

– Medioiden toiminnan rajoittaminen on vaikea kysymys ja päätöksissä tulisi olla erityisen varovainen, Wijemars sanoo.

Wijemars pohtii, että venäläisten valtio-omisteisten mediajulkaisujen rajoittaminen herättää kysymyksen siitä, miten muiden autoritaaristen hallintojen mediasisältöihin pitäisi suhtautua Euroopan unionissa.

Venäjän lehdistönvapaus kaventuu entisestään

Venäjällä lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus on tarkoin rajattu. Wijemars huomauttaa, että lehdistönvapaus on entisestään kaventunut Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan toissa vuonna.

– Autoritaarinen hallinto muuttaa ihmiset passiivisiksi, Ayukov arvioi. 

Ayukov ei näe merkkejä muutoksesta parempaan suuntaan.

– Jotta ihmisten toiminta muuttuisi, se vaatisi systeemitason muutoksia Venäjän lehdistössä ja kansalaisyhteiskunnassa, Ayukov sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa "How does Russian propaganda work (or does not)?" keskusteltiin Venäjän kansallisesta ja kansainvälisestä informaatiovaikuttamista sekä sen vaikutuksista.