Antti Häkkänen: Venäjän hyökkäys toi länsimaat yhteen
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan “Venäjän todellinen luonne” on paljastunut Euroopalle viimeistään Ukrainan sodan myötä.
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen turvallisuuspoliittisessa illassa viime maanantaina puhunut puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen katsoo, että Eurooppa elää turvallisuuspolitiikassaan murroskautta. Häkkänen toisti puheessaan yleiseksi muodostuneen käsityksen siitä, että kylmän sodan jälkeinen, kansainväliseen normistoon nojannut turvallisuusmalli on osaltaan tullut tiensä päähän.
– Venäjän hyökkäyssota heikentää Euroopan ja Suomen turvallisuutta pitkäksi aikaa, riippumatta sodan lopputuloksesta, Häkkänen arvioi puheessaan.
Edelliseksi suureksi turvallisuuspoliittiseksi murrokseksi Häkkänen luki 1990-luvun alun: Neuvostoliiton romahtaminen, YYA-sopimuksen raukeaminen ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin muuttivat Suomen asemoitumista kansainvälisiin suhteisiin radikaalisti.
– Nyt käynnissä oleva murros on vähintään yhtä suuri, Häkkänen pohti.
Venäjän vuosisatojen sykli
Häkkänen nosti puheessaan esiin Venäjän sekä viimeaikaisen, Vladimir Putinin presidenttikausien aikana tapahtuneen kehityksen että maan pidemmän, historiallisen syklisyyden nykytilanteen selittäjinä:
– Venäjän sisäinen kehitys on aina ennustanut ulkoista kehitystä. Ennemmin tai myöhemmin, sisäinen kehitys on aina heijastunut naapurikansojen turvallisuuteen.
Häkkänen viittasi kyseessä olevan vuosisatoja toistunut kaava: Autonomian aika on lopulta vaihtunut venäläistämiseen ja stalininismi Hrutshevin “suojasäihin”. Gorbatsovin perestroika-politiikan vauhdittama Neuvostoliiton kaatuminen ja sitä seurannut hajaannus, jota Putin on viimeiset kaksi vuosikymmentä padonnut autoritäärisin keinoin, ovat kaikki luonteeltaan olleet samankaltaisia kehityskulkuja.
– Nyt 2000-luvulla Putin on määrätietoisesti pyrkinyt rakentamaan uutta Neuvostoliittoa ja pyrkinyt palauttamaan Eurooppaan kylmän sodan aikaisen turvallisuusjärjestyksen ja siihen kuuluvan etupiirijaon, Häkkänen summasi.
Liittoutunut Suomi uudessa turvallisuusjärjestyksessä
Venäjän uhkan Häkkänen ei katso kohdistuvan suoraan Suomeen.
– Silti eskalaation vaarat ovat yhä ilmassa päivittäin, hän sanoo.
Häkkäsen mielestä kaikessa epätodennäköisyydessäänkin on varauduttava siihen, että sotilaallista voimaa käytetään suoraan Suomea kohtaan. Vaarat Itä-Euroopassa ja Itämerellä ovat myös läsnä. Entinen käsitys Suomen kyvystä tulla toimeen Venäjän kanssa ei Häkkäsen mukaan enää ole ajankohtainen:
– Hyökkäys [Ukrainaan] romutti Suomen Venäjä-suhteen.
Häkkänen katsoo turvallisuuspolitiikan säilyvän päätöksenteon keskiössä myös jatkossa. Suomen uuden puolustuspolitiikan peruspilareiksi Häkkänen luetteli “vahvan oman puolustuksen, puolustusyhteistyön kumppaneiden kanssa ja sotilaallisen liittoutumisen”.
– Liittolaiset ovat sitoutuneet tukemaan meitä sotilaallisessa konfliktissa, ja Suomi on sitoutunut tukemaan niitä, Häkkänen muistutti.
Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin kuuluu myös Suomen siirtyminen puolustusliiton “ydinasesateenvarjon” piiriin.
– Perinteisesti Suomen ydinasepolitiikka on painottunut ydinaseriisuntaan. Nyt on myös osaltaan opittava pitämään ydinaseita oman turvallisuuspolitiikkamme osana, Häkkänen sanoi.
Viime kädessä Häkkänen katsoo ydinaseiden olevan “vahvin pidäke” sille, ettei Venäjä kohdista aggressioita jäsenmaita kohtaan edes tavallisin asein.
Sota loi Eurooppaan kovan rajan
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Häkkänen tunnusti, että uudesta turvallisuusjärjestyksestä on vielä mahdotonta sanoa mitään varmaa. Kehityskulkuja voidaan silti lukea:
– Länsimaiden yhtenäisyys on ollut poikkeuksellisen vahvaa, vaikuttavaa ja kokonaisvaltaista. On ymmärretty, kuinka suurista panoksista nyt pelataan.
Euroopan herääminen turvallisuuspolitiikan realismiin näkyy Häkkäsen mukaan jo Saksan siirtymisenä sotilaallisen turvallisuuden keskiöön. Euroopan toisen mahtivaltion, Ranskan tiukentunut linja Venäjää kohtaan on myös merkittävä käänne.
– Saksan ja Ranskan uusi rooli määrittää Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kasvaneet puolutusbudjetit, Venäjän heikentyneen vaikutusvallan lähialueillaan ja energiasiteiden katkaisemisen Häkkänen katsoo askeleeksi oikeaan suuntaan.
– Venäjän ja länsimaiden välille piirtyy pitkäksi aikaa kova raja, Häkkänen linjasi puheessaan.
