Venäjän hyökkäys on suunnattu lännelle – Ukraina välikappaleena

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry. järjestivät 11. Sotatieteiden päivät 27.–28. syyskuuta teemalla "Euroopan uusi turvallisuus". Tapahtumassa puitiin Ukrainan sotaa.

Helmikuun 24. päivänä maailma heräsi uutisshokkiin. Ukrainan rajalle joukkojaan siirtänyt Venäjä teki sen, mitä harva odotti, ja aloitti länsinaapurissaan täysimittaisen hyökkäyssodan.

Venäjä on oikeuttanut sotansa pääosin väittämällä puhdistavansa Ukrainan natseista ja länsivaikutteista. Sen ulkoiset uhkakuvat perustuvatkin ennen kaikkea Natoon ja sen laajenemiseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti evp. Pentti Forsström.

– Ukraina on tuotu venäläisessä diskurssissa esiin toimijana, joka ei täytä vastapuolen kriteeristöä. Ukraina on tässä kontekstissa ikään kuin välikappale, jonka alueella tätä operaatiota nyt toteutetaan. On tuotu esille, että kyse on nimenomaan läntisen vaikutusvallan ja Naton lähentymisen estämisestä, Forsström kertoo.

– Operaation seurauksena Venäjä menetti Ukrainan, joka de facto lähentyi länttä, hän jatkaa.

Osaltaan Venäjää saattoi houkutella sotaan lännen heikko yhtenäisyys vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Tällä kertaa Euroopan ja Yhdysvaltojen reaktio hyökkäykseen oli voimakkaampi, aseellisen tuen ja talouspakotteiden muodossa.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtosen mukaan talouspakkoteiden vaikutukset ovat merkittävät.

– IMF:n tuoreimmassa arviossa Venäjän BKT-kehitys on yhdeksän prosenttia huonompi, kuin mitä vielä vuodenvaihteessa arvioitiin. Täten tilanne vertautuu melko hyvin Suomessa vuonna 2008 koettuun finanssikriisiin. Oletettavasti talouspakotteita ei heti nosteta, joten Venäjän talousnäkymät tuskin lähiaikoina paranevat, Lehtonen kuvaa.

Ankarien talouspakotteiden ja yleisen painostuksen ansiosta moni länsimainen yritys on lopettanut liiketoimintansa Venäjällä. Vaikutukset ulottuvat venäläisten arkeen. 

– Levadan mielipidemittauksen mukaan venäläisiä haittasi eniten McDonaldsin vetäytyminen Venäjän markkinoilta, Lehtonen nostaa esiin.  

Erityisen epäonnistunut operaatio

Sota Ukrainassa on ollut käynnissä nyt jo yli seitsemän kuukautta. Venäjällä ei kuitenkaan puhuta sodasta vaan erityisoperaatiosta. Forsströmin mukaan Venäjä käyttää terminologiaa tietoisesti hyödykseen.

– Sota-termin käyttö olisi Venäjälle hyvin epäedullista, sillä esimerkiksi YK:n peruskirjan mukaan kyse olisi silloin selkeästä aggressiosta toista valtiota vastaan. Se merkitsisi syyllisyyttä. Tämän takia pitäydytään erityisoperaatio-termissä siitä huolimatta, että voimaa käytetään ja lisätään sodalle tyypilliseen tapaan. Sota myös voitetaan ja hävitään selkeämmin kuin operaatio, Forsström avaa. 

Forsström uskoo Venäjän tehneen virhearvion aloittaessaan hyökkäyksen.

– Yllätysmomentti oli siinä, että päätös operaatiosta tehtiin, vaikka arviot ja länsimaiset varoitukset puhuivat sitä vastaan. Ei ole uskottavaa, ettei Venäjä lainkaan tiennyt mikä sitä Ukrainassa odottaisi. Toinen kysymys on se, kuinka paljon aineistoa päätöksentekijälle eli presidentille oli annettu. Hyökkäyksen alussa ajatuksena oli, ettei taisteluja varsinaisesti käytäisi, vaan sotilaat marssisivat suoraan Kiovaan, Forsström kertoo.

Toisin todella kävi. Venäjän oikeudeton hyökkäys tyssäsi kevään aikana eri puolilla Ukrainaa, ja viimeisten viikkojen aikana Ukrainan vastahyökkäys on saanut tuulta siipiensä alle etenkin Koillis- ja Itä-Ukrainassa. 

– Vallattujen alueiden hallussa pitäminen on ollut Venäjälle vaikeaa ja se on joutunut paikoin vetäytymään kohti Äiti-Venäjää, sanoo Forsström.
   

Suomi tarkkana

Venäjän rajanaapurina Suomi luonnollisesti seuraa Ukrainan sodan kehittymistä. Vaikka sodasta tihkuva tieto on vielä liian epäluotettavaa, jotta suuria muutoksia operaatioon ja taktiikkaan voisi niiden avulla tehdä, on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo tehnyt sodasta havaintonsa.

 – Viime vuosituhannen lopulla puolustussuunnittelun pohjaksi otettiin strategisen iskun uhkamalli. Se toteutui lähes sellaisenaan Venäjän hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa. Kaikkia Suomen puolustushaaroja on yli kaksi vuosikymmentä kehitetty ennaltaehkäisemään ja torjumaan juuri tämänkaltaista hyökkäystä, sanoo Mäkitalo. 

Mäkitalo kertoo Suomen olevan valmistautunut myös Ukrainan sodassa myöhemmin havaittujen hyökkäysvaiheiden torjumiseen. Mitään suurempaa tarvetta toimintatapojen muutokselle ei ole hänen mukaansa ilmennyt.

 – Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli lisättynä suureen reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon luo potentiaaliselle hyökkääjälle pidäkkeen tilanteessa, jossa päättäminen sodasta ja rauhasta perustuu analyyttiseen ja rationaaliseen päättelyyn, Mäkitalo vakuuttaa.

Rationaalinen päättely ei kuitenkaan vaikuta olevan kaikkien valtioiden vahvinta alaa.