Venäjällä on kykyä pienimuotoisempaan kiusantekoon
Venäjän aloittama hyökkäyssota puhuttaa eduskunnassa, mutta mahdollisten kauhukuvien ei pitäisi ulkoasiainvaliokuntaa johtavan Jussi Halla-ahon mielestä antaa vaikuttaa turvallisuuspoliittisiin päätöksiin.
Keväinen kansainvälispoliittinen myllerrys on tuonut uusia tuulia myös eduskuntaan. Helmikuun puolessavälissä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi valittu entinen Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho on lyhyen puheenjohtajakautensa aikana päässyt laittamaan kätensä kunnolla saveen.
Vastikään julkaistuun valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydennykseen ei sisälly kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.
– Ulkoasiainvaliokunta vastaa selonteon eduskuntakäsittelystä laatimalla mietinnön. Jos selonteossa ei varsinaisesti suositella tai ehdoteta mitään, niin valiokunnalla on miettimistä, mihin asioihin pitäisi ottaa kantaa, jotta mietintö ei toistaisi selontekoa.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) voi antaa toisen selonteon kesken eduskuntakäsittelyn, jossa todetaan valtiojohdon kanta Nato-jäsenyyteen. Tähänkin ulkoasiainvaliokunta laatii mietinnön.
Päänvaivaa aiheuttaa puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuvan seurantaryhmän ja ulkoasiainvaliokunnan keskinäinen työnjako, joka on toistaiseksi epäselvä.
– Tämä prosessi saattaa kuulostaa epämääräiseltä, mutta se varmasti selkenee seuraavan kuukauden aikana.
Uudenlainen tilanne Suomelle
Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Halla-ahon mukaan tämä osaltaan selittää mahdollisen jäsenyysprosessin epämääräisyyttä, koska ei ole olemassa selvää kirjattua toimintatapaa, miten olisi syytä edetä ja kenen pitäisi olla aloitteellinen osapuoli.
– Eduskunnassa on ollut hiukan sellaista tunnelmaa, että eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti tietyssä mielessä odottavat, että joku muu sanoisi jotakin. Voi johtua hienotunteisuudesta, että ei haluta astua kenenkään varpaille, mutta voi johtua myös siitä, että tämä on vaikea kysymys.
Halla-aho arvelee, että epämääräisyys ei kuitenkaan ole tietoinen tai strateginen valinta, vaan johtuu uudenlaisen tilanteen tuomasta epävarmuudesta.
Halla-aho kertoo turvatakuiden perustuvan hyökkääjän oletukselle siitä, että ne ovat todellisia. Kuva: Aaro Nygård
Kauhukuvien ei pitäisi antaa vaikuttaa päätöksentekoon
Venäjän ja Suomen välistä sotilaallista konfliktia Halla-aho pitää epätodennäköisenä jo sen vuoksi, että Venäjän sotilaalliset resurssit ovat toistaiseksi kiinni Ukrainassa ja sotilaallinen menestys heikkoa. Tällä hetkellä Venäjä on arvaamaton, eikä sen seuraavista liikkeistä ole tietoa.
– Se on jokaisen itsensä pohdittavissa eroaako Suomen tilanne jollain oleellisella tavalla Ukrainasta. Itse en näe, että Venäjän näkökulmasta olisi kovinkaan suurta eroa.
– Emme voi täällä päättää olemmeko Venäjän kannalta kiinnostava maa, vaan Venäjä itse päättää olemmeko vai emmekö ole. Itse pidän hyvin mahdollisena, että olemme – historiallisista, geostrategisista ja muista syistä, Halla-aho tuumaa.
Halla-aho uskoo, että riskialttein ajanjakso Venäjän suhtautumisen kannalta on silloin, jos Suomi hakee jäsenyyttä ja hetki jolloin Suomi hyväksytään jäseneksi. Se mitä tapahtuu sillä välillä on arvoitus.
– Venäjällä on kykyä pienimuotoisempaan kiusantekoon, kuten vaikka pienemmän rajakonfliktin synnyttämiseen, johon meidän pitäisi pystyä jollain tavalla reagoimaan.
Havainnollistaakseen Halla-aho kertoo esimerkin skenaariosta, jossa Venäjä valloittaisi asumattoman neliökilometrin kokoisen kaistaleen Lapin korvesta.
– Mitä Suomi tekisi siinä tilanteessa? Toteaisimmeko, että Suomi on sodassa Venäjää vastaan? Miten tämä vaikuttaisi Naton tämänhetkisten jäsenmaiden ajatteluun, jos Suomi olisi sodassa Venäjän kanssa? Halla-aho kysyy retorisesti.
– Mahdollisuuksia on rajattomasti, ja meidän pitäisi pyrkiä varautumaan parhaamme mukaan. Me emme voi kuitenkaan mahdollisten kauhukuvien ja Venäjän tekemisten antaa vaikuttaa omaan päätöksentekoon, painottaa Halla-aho.
Turvatakuista ei ole takeita
Mediassa on viime aikoina spekuloitu, että voiko Suomi saada Naton jäsenmailta turvatakuita "harmaalle ajalle". Tätä Halla-aho pitää epätodennäköisenä, sillä Naton peruskirjassa ei ole mainintaa turvatakuista.
– Ei ole olemassa mitään kirjausta, että muut maat sitoutuisivat auttamaan jäsenprosessissa olevaa maata millään keinoilla. Se on sitten eri asia, jos jokin jäsenmaa tai Nato organisaationa haluaa antaa poliittisen julistuksen jonkin maan puolustamisesta, vaikka se ei olisi jäsen.
Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että tilanne on uniikki, jolloin myös uniikit ratkaisut ovat mahdollisia.
Naton viides artikla velvoittaa jäsenmaita auttamaan kaikin mahdollisin keinoin hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Artiklaa ei ole toistaiseksi koeponnistettu, jolloin sen tehoa ei ole mahdollista määrittää.
– Sen teho perustuu siihen, että potentiaalinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon mahdollisuuden, että artiklan tuomat turvatakuut ovat todellisia.
– Jos jäsenprosessivaiheessa olevalle maalle annettaisiin vastaavanlainen poliittinen sitoumus Naton toimesta, niin Venäjä joutuisi pohtimaan keskenään haluaisiko se lähteä kokeilemaan julistusta vai ei, summaa Halla-aho.
