Venäjä vie Suomea lähemmäs Natoa

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg piti Suomen Atlantti-seuran tilaisuudessa 3. toukokuuta esitelmän, jossa hän avasi Suomen yleisen Nato-mielipiteen muutosta ja siihen johtaneita syitä.

Forsbergin mukaan ei ollut yllättävää, että Suomi pohtii Natoon hakemista, sillä Nato-keskustelua on käyty jo vuosikymmeniä ja pitkään on puhuttu myös "Nato-optiosta". 
Yllättävää hänen mielestään oli kuitenkin se, missä järjestyksessä yleinen Nato-mielipide muuttui.

– Ajateltiin, että ensin yleinen mielipide muuttuisi Ruotsissa, sitten muuttuisi Ruotsin poliittisten päätöksentekijöiden kanta ja sen jälkeen Suomen poliittiset päättäjät päättäisivät, että Suomen olisi seurattava Ruotsia. Lopulta muuttuisi yleinen mielipide Suomessa. Mutta nyt järjestys onkin lähestulkoon päinvastoin, Forsberg pohtii. 

Forsberg korosti, että valtion ulkopoliittinen linja harvoin muuttuu, jos ympäröivä ulkopoliittinen turvallisuustilanne ei muutu. Forsbergin mukaan ulkopoliittisen linjan muuttamiseen ei riittäisi myöskään pelkkä kriisin uhka.

– Vaikka muutos olisi rationaalinen, tarvitaan jokin emotionaalinen työntö, jotta muutos toteutuisi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaan tämän emotionaalisen työnnön, hän toteaa. 

Suomen yleisen Nato-kannan muutoksen perimmäisenä  syynä oli Forsbergin mukaan yksinkertaisesti se, että sotilaallista liittoutumattomuuden syyt vähenivät. Vasta se sai kansan enemmistön Nato-jäsenyyden kannalle.

– Voidaan sanoa, että sotilaallista liittoutumattomuutta ylläpitäneet syyt murenivat pala palalta, Forsberg lohkaisee. 

Jo ennen vuoden 2022 hyökkäyssotaa Ukrainaan oli Forsbergin mukaan menetetty usko Venäjän kykyyn toimia normien mukaan ja neuvottelukykyyn tosiasioiden pohjalta. Venäjän hybridivaikuttaminen, kuten mediassa kohauttaneet lapsikiistat ja vuoden 2015 pakolaiskriisi romuttivat Forsbergin mukaan suomalaisten uskon Venäjän hyväntahtoisuuteen Suomea kohtaan.

Viimeisenä niittinä Forsberg pitää kuitenkin helmikuussa alkanutta hyökkäyssotaa ja koko sodan järjettömyyttä. Hänen mielestään se osoitti, ettei Venäjän toiminta ole enää edes järjen mukaista. 

– Jos Suomea ei katso normit, ei totuus, ei tunteet eikä järki, jäljelle jää vain voima, Forsberg tiivistää.

Orpo näkee Naton parhaana vaihtoehtona

Puolustusvaliokunnan tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo korosti erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteen merkitystä muuttuneessa turvallisuutilanteessa. 

– Nyt jos koskaan transatlanttiset yhteydet Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä ovat erityisen tärkeitä. Me kohtaamme yhdessä – Eurooppa ja Yhdysvallat – turvallisuuden vakavimman haasteen sitten toisen maailmansodan, Orpo korostaa.

Orpon mukaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä ei ole enää mahdollista pysytellä enää hyökkäyssotaa edeltäneessä turvallisuuspolitiikassa. Hänen mukaansa pelkän kahdenvälisen yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi Ruotsin tai Yhdysvaltojen kanssa ei enää yksinään riitä turvaamaan Suomen turvallisuutta.

– Meillä on Suomessa tällä hetkelllä hyvin vahva yksituumaisuus siitä, että riittävä tapa taata suomalaisten turvallisuus on hakea jäsenyyttä Natoon, toteaa Orpo. 

Orpo on tyytyväinen transatlantiseen yhteistyöhön ja näkee sen elintärkeänä Euroopan ja Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta. 

– Ei Eurooppa pystyisi tukemaan Ukrainaa niin voimakkaasti ilman Yhdysvaltojen sotilaallista voimaa, hän väittää.

Myös Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyön Orpo näki merkittäväksi ja nosti esille Yhdysvaltojen kanssa vasta tehdyn F-35-hävittäjäkaupan.