”Venäjä pysyy uhkana Euroopalle niin pitkään kuin tulevaisuuteen voi nähdä”

Britannian johtava Venäjä-tutkija Keir Giles korostaa, että Euroopan pitää kantaa vastuu oman maanosansa puolustamisesta.

Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija ja kirjailija Keir Giles ei säästele sanojaan puhuessaan Euroopan turvallisuustilanteesta. Hän korostaa, että Euroopan on pakko ottaa vauhdilla vastuuta omasta puolustuksestaan, koska Yhdysvaltojen turvan suhteen Giles ei ole optimistinen.

Tammikuussa toisen kautensa presidenttinä aloittanut Donald Trump on muuttanut radikaalisti Yhdysvaltojen suhtautumista puolustusliitto Natoon ja yleisesti eurooppalaisiin liittolaisiin. Giles ei pidä suurten muutosten jatkumista mahdottomana.

– Nyt uhkana ovat Trumpin perustuslakiuudistukset, joiden turvin hän voisi asettua ehdolle kolmannelle kaudelleen. Näin ovat tehneet esimerkiksi Vladimir Putin ja Aljeksandr Lukashenka.

Gilesin mukaan Venäjän imperialististen tavoitteiden saavuttamista olisi voitu estää ennen ja jälkeen Krimin miehityksen vuonna 2014. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan hyödynnetty pitkälti, koska Yhdysvallat ei ollut halukas kohtaamaan Venäjää.

Venäjän kehityksen suhteen Giles on karun realistinen.

– Venäjä pysyy uhkana Euroopalle niin pitkään kuin tulevaisuuteen voi nähdä.

Hän painottaa, että Venäjän imperialististen pyrkimysten estämiseksi on vain yksi vaihtoehto. Riittävän vahva panostus sotilaalliseen voimaan. Valitettavasti Ukrainalla ei tätä mahdollisuutta ollut vuonna 2014, mutta muilla oli ja on yhä.

Giles kertoo kohdanneensa Lontoossa venäläisen diplomaatin, joka oli siirtymässä eläkkeelle. Herrat olivat käyneet hyvin erikoisen keskustelun siitä, miten Venäjä muuttuisi valtioksi, jonka intressinä ei ole hyökätä sen naapurivaltioihin.

Venäläinen diplomaatti oli todennut, että lännen pitäisi tehdä Venäjälle samoin kuin Saksalle ja Japanille aikanaan. Hänen mukaansa Venäjä pitäisi miehittää sukupolvien ajaksi, muuttaa perustuslakia ja kouluttaa useita sukupolvia. Niin syvälle imperialistiset pyrkimykset ovat kuulemma juurtuneet. 

”Muut valtiot voivat oppia Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä”

Gilesin mukaan monissa Länsi-Euroopan valtioissa ei ole otettu sotilaallista varautumista tosissaan. Hänen kotimaansa Iso-Britannia kuuluu sellaisten valtioiden joukkoon, joissa on vuosikymmeniä omaksuttu käsitystä siitä, että sota on jotain mitä tapahtuu kaukana muille ihmisille.

Venäjän reunavaltioista etenkin Suomi ja Puola saavat Gilesiltä kiitosta. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän arvo on todistettu Ukrainassa, mutta harva länsimaa sellaista hyödyntää. Sen vuoksi monissa maissa käydään parhaillaan aktiivista keskustelua jonkinlaisen kansallisen asepalveluksen käyttöönotosta. 

– Muut valtiot voivat oppia Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä.

Keir Gilesin signeeraamat kirjat kiinnostivat ihmisiä. Kuva: Eetu Kolehmainen

Hän kuitenkin huomauttaa, että asevelvollisuusmalliin siirtyminen on hyvin hankalaa. Kulttuuriset erot armeijan suhteen ovat niin suuret.

Keir Giles toimii Britannian ulkopoliittisen instituutin tutkijana ja on kirjoittanut Venäjästä kolme kirjaa, jotka on kaikki suomennettu. 

Ensimmäinen kirja käsitteli syitä sille, miksi Venäjä on sellainen kuin se on ja mitä se haluaa. Toinen kirja pohti, miten Venäjä saavuttaa tavoitteensa. Juuri suomennettuna julkaistu kolmas kirja käsittelee Venäjän seuraavia askeleita.

– Tämän ei ollut koskaan tarkoitus olla trilogia. Venäjä-ongelma ei vain ole poistunut mihinkään.

Keir Gilesin kirjan ”Kuka puolustaisi Eurooppaa?” julkistamistilaisuus pidettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 27. maaliskuuta.