Venäjä pyrkii vaikuttamaan länsimaiden päätöksentekoon: "Tarkoituksena murtaa länsimaiden yhteinen rintama"

Ulkovaltojen vaikuttaminen Suomea vastaan on aktiivisempaa kuin aiemmin. Uhkataso on kohonnut kybervaikuttamisen lisäksi fyysisessä ympäristössä.

– Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelu ja vaikuttaminen sekä niihin liittyvä uhka on kohonnut, suojelupoliisin esikuntapäällikkö Sanna Nilsson sanoo.

Hän lisää, että Venäjä pyrkii hankkimaan lisää tietoa Suomen kriittisestä infrastruktuurin toiminnasta ja sen mahdollisista heikkouksista tulevaisuuden varalle.

– Suojelupoliisi arvioi, että lyhyellä aikavälillä infrastruktuuriin kohdistuva lamauttaminen ei ole todennäköistä, koska se olisi merkittävä sotilaallinen eskalaatio, Nilsson huomauttaa.

Nilsson huomauttaa, että suojelupoliisin tehtävä on tuottaa kokonaisvaltainen tilannekuva Suomen kohtaamista uhista. Hän kuitenkin muistuttaa, että Venäjän tiedustelun mielenkiinto on kohdistunut erityisesti Ukrainaan ja suurvaltoihin.

– Suojelupoliisi arvioi, että Venäjän toimet Suomea kohtaa ovat tällä hetkellä pitkälti osa pelotteen luomista, Nilsson huomauttaa.

Nilsson lisää, että Venäjä pyrkii tällä hetkellä luomaan mielikuvaa kyvystä vaikuttaa länsimaiden ja Suomen kriittiseen infrastruktuuriin.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan länsimaiden päätöksentekoon

Nilssonin mukaan Venäjä pyrkii viestinnällään heikentämään Nato-jäsenyyden ja Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden kannatusta Suomessa.

Venäjän vaikuttamisen perimmäinen tavoite on ohjata länsimaiden poliittista päätöksentekoa. Venäjän intresseissä olisi Ukrainan saaman aseavun pienentyminen ja länsimaiden kansallisen yhtenäisyyden heikentäminen. 

– Vaikuttamisen tarkoitus on murtaa länsimaiden yhteinen rintama, Nilsson sanoo.

Suomesta tuli lopullisesti Naton jäsen viime huhtikuussa vaiherikkaan jäsenyysprosessin lopputuloksena. Nilsson huomauttaa, että Suomen Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole Venäjän Suomeen kohdistamien toimien juurisyy.

Muut tekijät kuin Suomen Nato-jäsenyys vaikuttavat jopa enemmän siihen, että Venäjä pitää Suomea epäystävällisenä valtiona, Nilsson sanoo.

– Näitä tekijöitä ovat sota, pakotteet ja voimistunut vastakkainasettelu lännen ja Venäjän välillä, Nilsson huomioi.

Kuvassa vasemmalla oleva Aalto-yliopiston työelämäprofessori Tuomas Raivio ja systeemianalyysin professori Ahti Salo olivat tyytyväisiä yliopiston panostuksesta uuteen sivuaineeseen. Kuva: Onni Isohella

Kriittisestä infrastruktuurista uusi sivuaine Aalto-yliopistoon

Seminaarin yhteydessä mainittiin uudesta syksyllä 2024 käynnistyvästä Aalto-yliopiston riskianalyysipainotteisesta sivuaineesta. Sivuainetta valmistelee Aalto-yliopiston työelämäprofessori, tekniikan tohtori Tuomas Raivio yhdessä systeemianalyysin professori Ahti Salon kanssa.

Idea kriittiseen infrastruktuuriin keskittyvästä sivuaineesta sai alkunsa keskusteluista Aalto-yliopiston tutkijoiden välillä, Raivio toteaa.

– Yliopistossa todettiin, että kriittisen infrastruktuuriin suojaamisen keskittyvään aihepiiriin pitäisi panostaa aiempaa enemmän, Raivio sanoo.

Mitä kriittinen infrastruktuuri tarkoittaa?

– Elämää ylläpitävä infrastruktuuri on ehdottoman kriittistä, kuten sähkö- ja vesituotannon turvaaminen, Raivio toteaa.

Raivio lisää, että myös terveydenhuollon toimivuuden takaaminen ja toimivat kommunikaatioyhteydet ovat keskeisiä yhteiskunnan toimintoja. Yhteiskunta myös lamaantuu nopeasti esimerkiksi maksujärjestelmien pettäessä.

– Kaikki infrastruktuuri ei kuitenkaan ole kriittistä, Raivio huomauttaa.

Suomessa on varauduttu mahdollisiin uhkiin hyvin merkittävästi verrattuna useisiin muihin valtioihin, Raivio huomauttaa.

Yrityksillä keskeinen osa huoltovarmuudessa

– Yritykset tuottavat kriittisestä infrastruktuurista yhä enemmän, mutta yritykset eivät välttämättä varaudu erilaisiin yhteiskunnan kannalta kriittisiin skenaarioihin, Raivio huomauttaa.

Raivio toteaa, että yritysten varautumista vahvistetaan lainsäädännöllä ja vapaaehtoisella yhteistyöllä.

– Yritysten vapaaehtoinen yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on ainutlaatuista maailmalla, Raivio huomauttaa.

Aalto-yliopisto järjesti 7. joulukuuta Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi -seminaarin. Seminaari oli osa opiskelijoille järjestettyä kurssia, jossa käsitellään kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä aiheita.