Venäjä lopettaa ilmaiskut Syyriaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maanantaina 14. maaliskuuta maan asevoimien aloittavan vetäytymisen Syyriasta. Venäjän laivasto- sekä lentotukikohdat Syyriassa jatkavat toimintaansa.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola huomauttaa, että on vielä epäselvää, mitä joukkoja vetäytyminen koskee.

– Todennäköisesti puhutaan niin kutsutusta ilmaryhmästä, eli hävittäjistä ja pommittajista, joilla Venäjä on tehnyt ilmaiskuja syyskuun lopusta alkaen.

Vaikka Venäjän kyky tehdä ilmaiskuja Syyrian alueelle heikkenee konekaluston vähentyessä, Latakian lentotukikohta jää toimintaan ja säilyttää kyvyn tehdä iskuja. Ilmaryhmän tai sen osien tuominen takaisin alueelle onnistuu edelleen hyvin nopeasti.

– Myös Mustanmeren laivasto pitää tukikohtansa Tartuksessa, joten Venäjällä on jatkossakin merkittävä sotilaallinen läsnäolo Syyriassa, Kukkola lisää.

Koska Venäjän sotilaallinen voima Syyriassa osittain säilyy ja lisäjoukkojen tuominen käy hyvin nopeasti, ei vetäytyminen vaikuttane konfliktiin kokonaisuudessa merkittävästi. Kukkolan mukaan se voi kuitenkin parhaassa tapauksessa lisätä sisällissodan osapuolten neuvotteluhaluja.

Syyt epävarmoja

Venäjän turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on suljettua, eikä syitä päätöksen taustalla kerrottu julkisuuteen. Yhdeksi syyksi on kuitenkin esitetty, että Venäjä katsoo saavuttaneensa tavoitteensa, eli Syyrian hallituksen sotilaallisen romahtamisen estämisen. Hallituksen asemaa sisällissodassa voidaan tällä hetkellä kuvata vakaaksi.

Syksyllä Venäjä perusteli Syyrian operaation aloittamista ennen kaikkea Isiksen vastaisella taistelulla. Yhden selityksen mukaan Venäjä onkin onnistunut horjuttamaan terroristijärjestöä riittävästi muun muassa iskemällä sen öljyn kuljetuksiin ja hallussa oleviin öljynjalostamoihin sekä vaikuttamaan huoltoreitteihin Turkin puolella.

Kukkola nostaa esille myös kysymyksen siitä, kuinka Venäjä aikoo tulevaisuudessa taistella Isistä vastaan.

– Venäjä on halunnut osallistua kansainväliseen terrorismin vastaiseen taisteluun, mutta jos tämä oli heidän panoksensa, niin on varmasti tahoja, jotka haluaisivat Venäjän osallistuvan tulevaisuudessa Isiksen vastaiseen taisteluun enemmän, Kukkola pohtii.

Kolmannen teorian mukaan Venäjä pyrkii hyvissä ajoin aloitetulla vetäytymisellä välttämään Afganistanin sodan toisintoa.

– Venyessään sotilaalliset operaatiot paisuvat ja alkavat aiheuttaa tappioita. Nyt on päästy tilanteeseen, jossa voidaan jollain tavalla uskottavasti osoittaa, että menestystä on saavutettu. Samaan tapaan kuin korttipelissä, kannattaa tyhjentää pöytä ja lähteä kotiin, Kukkola vertaa.

Venäjä on alueen suurvalta

Venäjän päätös vahvistaa Syyrian maltillisen opposition neuvotteluasemia, sillä presidentti Bashar Al-Assadin on jatkossa otettava huomioon, ettei sillä ole enää takanaan Venäjän välitöntä sotilaallista tukea. Tästä syystä on mahdollista, että hallitus voi joutua etsimään myös poliittista ratkaisua. Kukkola kuitenkin muistuttaa Venäjän olevan huomattavasti vahvempi kuin mikään muu toimija Syyrian lähialueilla.

– Venäjä on tuolla alueella suurvalta ja tekee juuri niin kuin itse tahtoo.

Venäjän ilmaryhmän toiminta vaikutti isolta osalta siihen, että Syyrian hallitus on tällä hetkellä suhteellisen vahvassa asemassa. Merkkejä viime kevään ja kesän kaltaisesta romahduksen uhasta ei enää ole ilmassa.

Turkkikin voi hyötyä Venäjän osittaisesta lähdöstä Syyriasta. Turkki ampui marraskuussa alas venäläisen hävittäjän. Tämän jälkeen välit ovat olleet jäiset. Venäjän poistuessa alueelta maiden välinen sotilaallinen jännite vähenee, jolloin voi avautua mahdollisuuksia neuvotteluille tulehtuneiden suhteiden korjaamiseksi.