"Voittamisen halu ja häviämisen vihaaminen tulevat tässä porukassa aika vahvasti esiin" – Laskuvarjo- ja erikoisrajajääkärien jääkiekkojoukkueet ottivat toisistaan mittaa

Joukkueet kohtasivat toisensa kaukalossa jo neljättä kertaa.

Jäähallin käytävällä tulee vastaan erikoisjoukkosotilaita. Tilanne kuulostaa äkkiseltään ajateltuna huolestuttavalta, mutta tänään lauantaipäivän luistelijoilla ei ole syytä huoleen.

Aseen ja taisteluvarustuksen sijaan miehet kantavat mukanaan jääkiekkomailoja ja pelikassia. Alkamassa on erikoisrajajääkäreiden ja laskuvarjojääkäreiden välinen jääkiekko-ottelu.

Pukukopeista kuuluu jo innokasta puheensorinaa, kun pelikaverit vaihtavat kuulumisia hyväntuulisina. Vaikka ottelu on vielä edessä, ajatukset ovat osin jo sen jälkeisessä ajanvietossa.

– Ketkä ovat tulossa sporttibaariin katsomaan Liigan finaalia? Sehän tässä on se tärkein juttu! 

Myös pelitaktiikoita sivutaan kuulumisten ohessa.

– Jos johdamme esimerkiksi 3–0, voimme vähän nostaa jalkaa kaasulta, vitsailee selviksi altavastaajiksi tunnustautuvien laskuvarjojääkäreiden maalivahti Marko Reinikka.

Reinikka kertoo, että ketjukoostumukset suunnitellaan usein pelaajien iän mukaan. Yhdessä vitjassa hyökkää ”junioriosasto” ja toisessa joukkueen konkarit. 

– Laitetaan taas kasaan kurssi 42 -ketju! ehdottaa yksi joukkueen kokeneemman kaartin pelaajista.

Asetelmat kaukaloon ovat kokoonpanojen osalta selvät. Laskuvarjojääkärit luottavat kokemukseen, kun erikoisrajajääkäreiden joukkueesta löytyy nuorempia pelaajia. Tämä selittyy joukkojen erilaisella historialla.

Laskuvarjojääkäreitä on koulutettu vuodesta 1962, joten reserviläisjoukkoon mahtuu paljon myös iäkkäämpiä pelaajia. Erikoisrajajääkäreitä on sen sijaan koulutettu vuodesta 2007 alkaen.

Hyvän mielen tapahtuma

Joukkueet kohtaavat toisensa neljättä kertaa. Erikoisrajajääkäreiden joukkueessa pelaava Joonas Matikainen kertoo, että he pelasivat jääkiekkoa ensin ”omalla porukalla”.

– Joku sai idean, että otetaan laskuvarjojääkäreihin yhteyttä ja haastetaan heidät.

Laskuvarjojääkäreiden joukkueessa pelaava Miika Järvinen kertoo, että joukkueessa on pelitaustaa pipolätkästä junioreiden kilpasarjoihin.

– Joukkueen kokoaminen on aktiivista huutelua eri viestintäkanaviin. Yritämme saada entiset jääkiekkoilijat mukaan, hän sanoo.

Matikainen kertoo, että myös erikoisrajajääkäreiden joukkueeseen pääsevät kaikki halukkaat. 

Aiemmat ottelut ovat päättyneet erikoisrajajääkäreiden voittoon. Järvinen ja Matikainen kertovat, että vaikka pelaajat ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa vaativissa erikoisjoukkotehtävissä, ylilyöntejä fyysisessä pelissä ei ole nähty.

– Olemme pelanneet niin sanotuilla pappakiekkosäännöillä, joten esimerkiksi taklaaminen on kielletty. Huolehdimme, ettei tule loukkaantumisia, koska tämän on tarkoitus olla hyvän mielen tapahtuma. Katsotaan kuitenkin, mitä tänään pelissä tapahtuu, Matikainen veistelee. 

Vaikka peleihin lähdetään hauskanpito edellä, tiukoissa otteluissa meno saattaa yltyä totisemmaksi.

– Voittamisen halu ja häviämisen vihaaminen tulevat tässä porukassa aika vahvasti esiin, Järvinen kertoo.

Matikainen nauttii vanhojen tuttujen kanssa urheilemisesta ja yhdessä pelaamisesta. 

– Ja kaikista parasta on, kun pääsee nostamaan pokaalin kattoon. Emme ole vielä kertaakaan näissä otteluissa hävinneet, hän muistuttaa. 

Aktiivista reserviläisyyttä

Vuosina 2016–2017 palveluksensa suorittanut Matikainen kertoo, että Erikoisrajajääkärikillan toiminta on aktiivista. Tapahtumiin kuuluvat urheilutapahtumien lisäksi muun muassa sotilastaitokilpailut, pilkkikisat ja useamman päivän mittaiset kiltapäivät.

– Jotkut ovat käyneet porukalla hirvimetsälläkin.

Laskuvarjojääkärikiltaan kuuluu Järvisen mukaan noin kaksi tuhatta jäsentä. Toiminta lähtee pitkälti paikallisyhdistyksistä, joissa toiminta on aktiivista. Esimerkiksi ampumatoiminnassa on mukana useampi sata reserviläistä.

Miika Järvinen (vas.) ja Joonas Matikainen(oik.) pitävät erikoisjoukkoreserviläisten yhteistyötä tärkeänä. Kuva: Jooa Granlund

Järvinen kertoo, että erikoisjoukkoreserviläisten yhteistyötä pyritään tiivistämään. Jääkiekko- ja jalkapallo-otteluiden lisäksi mukana on myös sotilastoimintaa, kuten ammuntaa ja selviytymiskoulutusta.

Järvinen kokee, että reserviläistoiminnan merkityksellisyys on kasvanut Venäjän vuosien 2014 ja 2022 hyökkäysten myötä. Esimerkiksi ampumatoimintaan on liittynyt mukaan paljon uusia jäseniä.

– Meillä on tietysti hauskaa toistemme kanssa, mutta myös sotilaallisen valmiuden kehittäminen on tärkeää. Se varmasti motivoi monia osallistumaan. 

Myös Matikaiselle toimintaan osallistuminen merkitsee paljon.

– Pitkiä matkoja tulee ajettua monta kertaa vuodessa näihin tapahtumiin. Tätä porukkaa yhdistää varusmiespalvelus, joten side välillämme on erilainen verrattuna siviilikavereihin.

Järvinen neuvoo, että ensimmäinen tapaaminen kannattaa sopia jo varusmiespalveluksen aikana, mikäli palvelustovereihin haluaa pitää yhteyttä myös reservissä.

– Jos kukaan ei tee aloitetta, tee se itse. Kannattaa pitää huolta, että on olemassa jokin yhteydenpitokanava, josta kaikki saa tavoitettua.

Hallilta kotiin hymyssä suin

Ennakkosuosikin asema pitää, ja erikoisrajajääkärit siirtyvät kahden maalin johtoon heti ottelun alussa. Hyvähenkinen kamppailu päättyy lopulta erikoisrajajääkäreiden 8–0 voittoon. Laskuvarjojääkäreiden Marko Reinikka harmittelee, ettei kokenut joukkue aloittanut ”loppukiriään” tarpeeksi ajoissa. 

Vaikka laskuvarjojääkärit eivät päässeet nappaamaan ensimmäistä voittoaan, Reinikka ei jää harmittelemaan ottelun lopputulosta.

– Loppujen lopuksi suurin voittaja oli yhteisöllisyys eri joukko-osastojen välillä. Seuraavaan kertaan veljet, seuraavaan kertaan!