Vastuun kantamisen hinta on mittaamaton
Kirjoittaja pohtii Puolustusvoimissa työskentelevien sotilaiden aliarvostettua työpanosta.
Upseeriliiton toteuttaman selvityksen mukaan varusmieskoulutusta antavassa yksikössä palvelevan upseerin tyypillinen työaika vuodessa on noin 2373 tuntia. Todelliseksi työajaksi merkitään kuitenkin vain noin 1741 tuntia, eli 632 tuntia tehdystä työstä jää kokonaan merkitsemättä.
Kun merkitsemättömiä työtunteja aletaan käydä läpi eri tehtävissä palvelevien sotilaiden osalta, lukemat ovat hurjimmillaan lähes nelinumeroisia. Vaikka työmääriä verrattaisiin matalapalkkaisimpien alojen tuntipalkkoihin, liikkuu merkkaamattomien työtuntien arvo tuhansissa, jopa kymmenissä tuhansissa euroissa työn vaativuus huomioon ottaen.
Kun varusmieskoulutuksessa siirryttiin osastojakoihin pitkien kiinniolojen ja lomajaksojen muodostamaan sykliin, varuskuntien kantahenkilökunta on laitettu epidemian alkumetreiltä alkaen tiukkaan tilanteeseen.
Perusyksiköiden koulutukset ovat käynnissä tauotta jokainen päivä viikonloput mukaan lukien. Kun uusi Koulutus 2020-ohjelma tuotiin kouluttajien ja varusmiesten pureskeltavaksi vain hetki aiemmin, sitäkin on jouduttu soveltamaan neljän viikon tiiviisiin koulutusjaksoihin sovellettavaksi. Koko asevelvollisuusjärjestelmän kannalta olennaisimpia kokonaisuuksia, kuten reserviupseerikursseja, aliupseerikursseja sekä kesän saapumiserän alokasjaksoa on jouduttu muotoilemaan myös vallitsevissa olosuhteissa riittävän kokonaisvaltaisiksi ja laadukkaiksi, jotta jatkuvuutta ja osaamisen tasoa voidaan ylläpitää poikkeuksista huolimatta.
Yksiköiden päälliköt ovat muodostaneet uuteen uskoon viritetyt varusmieskoulutuksien läpiviennit, joissa parhaimmillaan kuuden viikon sisältö täytyy saada mahtumaan neljän viikon jaksolle. Rajoitetun ajan lisäksi jokaiselle koulutukselle täytyy saada kouluttaja sekä koulutuksen vaatimat tilat sekä muut resurssit. Kiinniolevilla varusmiehillä ei ole "muuta kuin aikaa", mutta henkilökunta operoi alati valtion työaikalainsäädännön puitteissa.
On tärkeää muistaa, että poikkeusjärjestelyillä on suora vaikutus paitsi varusmiehiin ja heidän läheisiinsä mutta myös henkilökuntaan ja heidän läheisiinsä. Oleellista on myös se, että suuri osa henkilökunnasta on varusmiehistä poiketen perheellisiä henkilöitä.
Työmäärä ja venyminen valmiin ja toimivan paketin takaamiseksi on valtava. Sitä on mahdotonta mitata rahassa, sillä pääasiallisesti varusmiesten kouluttajien tehtävissä palvelevat sotilaat, eli nuoret upseerit sekä aliupseerit ovat saaneet todennäköisesti ensimmäisen realistisen kosketuksen poikkeuksellisessa tilanteessa tehtävästä koulutus-, johtamis- ja esimiestyöstä juuri tänä keväänä.
Vääpelistä ei saa yhdessä yössä tehtyä tartuntatautien rautaista ammattilaista, vaikka vastuu koko yksikön terveenä pitämisestä ja virustartuntojen ennaltaehkäisystä lyödään sotilaista koostuvan henkilöstön harteille.
Puolustusvoimissa tilanteen hallitsemiseksi etuna on asioiden ilmaiseminen käskyinä, ei suosituksina. Suositus antaa vapaat kädet toimia lähinnä vain omantunnon puitteissa, mutta käsky kertoo suoraan mitä tehdään ja jättää täten rajoitetummat mahdollisuudet rikkoa annettuja ohjeistuksia.
Nykyiset toimintamallit on toteutettu varmasti niin hyvin, kuin lain ja osaamisen puitteissa on mahdollista. Varusmiehille raskas, mutta tähän mennessä hyvin terveyden ja valmiuden ylläpitänyt järjestely on tarjottu, jos ei hopealautasella, niin vähintäänkin varuskuntaravintolan harmaalla tarjottimella tarjoiltuna valmiina pakettina.
