Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Varusmiesten valta vaikuttaa

Intin aikana yhteiskunnallinen aktiivisuus jää monella taka-alalle. Siinä eivät voita varusmiehet, Puolustusvoimat eikä Suomi.

Suomessa tavoittelemme kansalaisyhteiskuntaa. Tahdomme, että jokainen vaikuttaa omiin oloihinsa ja kehittää yhteisöään. Tämä vahvistaa demokratiaa. Siksi on tärkeää, että varusmiehinä palvelevillekin mahdollistetaan aktiivinen kansalaisuus.

Tällä hetkellä varusmiehen keskeisin väylä vaikuttaa omiin oloihinsa on ottaa yhteyttä joukko-osaston varusmiestoimikuntaan, joka on suorassa yhteydessä varuskunnan johtoon. Lisäksi jokainen voi osallistua varusmiesten edunvalvontaan ja asevelvollisuuden kehittämiseen Varusmiesliiton kautta.

Varusmiehen vaikutusvalta on kuitenkin rajallista.

Vaikuttaminen ja osallisuus jäävät varusmiespalveluksessa taka-alalle. Asevelvollinen tottuu toimimaan niin kuin on koulutettu, joten asioiden muuttaminen ei välttämättä käy mielessä.

Yksilön omistautuminen varusmiespalvelukseen isänmaallisten velvollisuuksien täyttämiseksi on suuri fyysinen, henkinen ja ajallinen uhraus, joka rajoittaa palvelevan mahdollisuuksia osallistua maamme kehittämiseen yhteiskunnallisen aktivismin ja luottamustehtävien kautta.

Äänestämistä kutsutaan kansalaisvelvollisuudeksi, mutta vaalien seuraaminen ja niissä äänestäminen jää taka-alalle kiireisessä ja muusta maailmasta pitkälti eristäytyneessä varuskunnassa. Politiikasta on vaikeaa keskustella ja ehdokkaiden kanssa ei juuri tule kohtaamisia, kun on kaukana ryömimässä mättäikössä – puhumattakaan siitä, että asettuisi itse ehdolle.

Varusmiesten vaikuttamismahdollisuuksia on siis tarve vahvistaa.

Onneksi kesän kuntavaaleissa panostettiin varusmiesten äänestämisen mahdollistamiseen väliaikaisella lakimuutoksella, joka salli äänestämisen joukko-osastoissa. Äänestyspaikan tuominen lähelle varusmiestä on merkittävä kehitysaskel, joka pitää säätää pysyväksi. Hallitus onkin esittänyt eduskunnalle vaalilain muuttamista asian korjaamiseksi.

Äänestysaktiivisuuden lisäksi osallistumista muiden vaikuttamisväylien kautta tulee helpottaa. Edustustehtäviä varten voi hakea lomaa, mutta joukko-osastoittain ja yksiköittäin käytännöt vaihtelevat suuresti. Olisi iso muutos parempaan, jos kaikkiin varuskuntiin yhdenmukaistetaan periaate myöntää lomaa yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.

Aktiivisten varusmiehien kasvattaminen hyödyttää niin yksilöä kuin Puolustusvoimiakin. Yhteiskunnan kehittäminen on palkitsevaa työtä, ja siihen osallistuminen edistää omassa elämässä esillä olevien epäkohtien ratkaisemista. Myös Puolustusvoimille on hyväksi, että varusmiehet ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia: Ensinnäkin vaikuttaminen tuo merkityksellisyyden tunnetta, mikä lisää positiivista asennetta elämään. Tämä voi heijastua myös varusmiespalvelukseen, jos omaa vaikuttamistoimintaansa saa jatkaa. Toisekseen vaikuttavat varusmiehet voivat olla myös aktiivisia Puolustusvoimien sekä asevelvollisuuden kehittämisessä.

Sallikaamme siis nuorten edistää yhteiskunnallista aktiivisuuttaan myös varusmiespalveluksen aikana! Voittajiksi nousevat varusmiehet, Puolustusvoimat ja Suomi.