"Suomalainen sisu on asennetta, mitä tarvitsemme Euroopassa tänä päivänä" – varusmiesten toiminta vakuutti Saksan ulkoministerin

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul ihailee Suomen varusmiesten kykyä sekä tehokasta puolustusjärjestelmää.

Kallion takaa kuuluu askeleiden töminää. Joukko sotilaspoliiseja etenee kallion laidassa sijaitsevaa mökkiä kohti. 

Joukkoja johtaa sopimussotilas. Käskyillään hän rytmittää ryhmän toimintaa. 

– You should lead them, Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanailee vierustoverilleen.
 
Hänen vieressään seisoo Saksan ulkoministeri Johann Wadephul. Ulkoministerit ovat seuraamassa Haminan Maasotakoulun joukkotuotettavien sotilaspoliisien etsintä- ja kiinniottoharjoitusta. 

– Halusin nähdä, miten upseereita koulutetaan Suomessa osana yleistä asepalvelusta, Wadephul kertoo Ruotuväelle. 

Wadephul on itse reserviupseeri. Hän kysyy kiinnostuneena harjoitukseen liittyviä tietoja Maavoimien esikuntapäälliköltä, kenraalimajuri Jukka Jokiselta, joka kertoo ulkoministerille harjoituksen tavoitteista sekä sotilaskoulutuksesta Suomessa. 

– On erittäin vaikuttavaa, kuinka ammattitaitoiseksi varusmiesten toiminta on kehittynyt näin lyhyessä ajassa, Wadephul toteaa tarkkailun lomassa.  

Varusmiesten etsintä- ja kiinniottoharjoituksen taso hämmästytti Wadephulia. Kuva: Lempi Leinonen

Suomesta mallia 

Etsintä- ja kiinniottoharjoituksen jälkeen ulkoministerit seuraavat jääkärikomppanian FPV (First Person View) -droonikoulutusta, jossa harjoiteltiin törmäytystä panssariajoneuvoon. 

Kouluttaja kertoo heille suomalaisesta droonikoulutuksesta ja esittelee harjoituksessa käytettävää välineistöä. 

Ulkoministeri Wadephul kyselee tarkentavia kysymyksiä droonikoulutukseen, laitteistoon sekä Suomen ja Ukrainan väliseen yhteistyöhön liittyen. 

– Olen tyytyväinen, että olemme voineet jatkaa tiedonvaihtoa ja puolustusmateriaaliyhteistyötämme. Tämä on erittäin merkittävää Saksan asevoimille, hän iloitsee. 

Erityisen vaikuttunut Wadephul on siitä, miten kokonaisvaltaisesti Suomi ajattelee turvallisuutta ja reagoi mahdollisiin uhkiin.

Hän arvostaa niin Suomen valtion ja Puolustusvoimien kuin kansalaisten suhtautumista maanpuolustukseen. Se on hänen mukaansa jotain, mitä kohti Saksankin täytyy pyrkiä. 

– Tuudittauduimme pitkään ajatukseen, että ympärillämme on vain ystäviä. Ukrainan sota kuitenkin osoitti, ettei tämä ole realiteetti, Saksan ulkoministeri toteaa. 

– Suomessa maanpuolustukseen on sen sijaan suhtauduttu vaaditulla vakavuudella vuosikymmenet, mikä näkyy toiminnassa. 

Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011, ja järjestelmä muuttui kokonaan ammattilais- ja vapaaehtoispohjaiseksi. Uudistuksen myötä asevoimien vahvuus väheni kymmenillä tuhansilla. 

Ukrainan tapahtumien sekä yleisesti epävarman maailmantilanteen myötä Saksan asevoimia ryhdyttiin jälleen kasvattamaan, mutta toistaiseksi kehitys on ollut vielä murrosvaiheessa. 

– Saksan maanpuolustus on muuttumassa. Meidän pitää palata tilanteeseen, jossa kykenemme puolustamaan itseämme sekä liittolaisiamme, Wadephul kertoo. 

– Siihen tarvitaan kuitenkin hyvien ystävien, kuten Suomen, apua. Onhan meillä yhteinen turvallisuushaaste, johon on vastattava.

Valmius luo turvaa 

Harjoitusten päätyttyä Wadephul ja Valtonen keskustelivat varusmiesten kanssa asepalveluksesta sekä heidän jatkosuunnitelmistaan. 

Ulkoministeriä kiinnosti, mitä palvelustehtäviä varusmiehet tekevät ja miten heidän sotilaskoulutuksensa jatkuu reservissä.

Hän totesi myös nuorille sotilaille olevansa hämmentynyt joukon osaamisen tasosta. 

– Saksan ulkoministeri ei ollut uskoa, että olemme olleet palveluksessa vain puoli vuotta, eräs upseerioppilas kertoo ja virnistää. 

Wadephulin vierailu Suomessa kesti yhteensä kaksi päivää. Reserviupseerikoulun tutustumiskäynnin lisäksi ulkoministeri vieraili Vaalimaan raja-asemalla, jossa hän tutustui Rajavartiolaitoksen toimintaan. 

– Oli pysäyttävää seistä paikassa, jossa uhka on konkreettisesti läsnä. Se vahvisti tunnetta siitä, että meidän täytyy Saksassakin olla valmiita puolustamaan koko Euroopan turvallisuutta, Wadephul kertoo. 

Kahden päivän aikana Saksan ja Suomen ulkoministerit kävivät useita kahdenvälisiä keskusteluja maiden suhteista sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. 

Keskustelua käytiin ulkoministeri Elina Valtosen mukaan yhteistyöstä puolustusteollisuuden saralla. 

Ulkoministeri Elina Valtonen (oik.) kertoo Suomen ja Saksan olevan puolustusteollisuuden kehittämisen osalta hyvin pitkälti samalla sivulla. Kuva: Lempi Leinonen

– Puolustusteollisuus on ehdottoman tärkeää aikoina, joina satsaamme yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen Eurooppana enemmän kuin koskaan, Valtonen toteaa. 

Hän uskoo, että yhteistyö tekee Suomen puolustusteollisuudesta innovatiivisemman ja tarjoaa mahdollisuuksia kehitykselle myös tulevaisuudessa. 

Samalla vierailu vahvisti Wadephulin ja koko saksalaisen yhteiskunnan kuvaa suomalaisten korkeatasoisesta varautumisesta.

– Suomi ei ole varautunut, koska olemme peloissamme. Olemme varautuneita, koska voimme siten estää konfliktin syttymisen. Tätä viestiä haluamme välittää liittolaisillemme Euroopassa, Valtonen kertoo. 

Wadephul yhtyy Valtosen ajatuksiin. 

– Turvallisuus ei ala vasta, kun kriisi on jo saapunut – se alkaa valmistautumisesta. Voimme oppia paljon Suomelta tässä suhteessa, hän kertoo. 

– Suomalainen sisu on juuri sitä asennetta, mitä tarvitsemme Euroopassa tänä päivänä.