Varusmiesten toimeentulo puhutti SuomiAreenalla

Varusmiespalvelusta vietiin 2030-luvulle esittämällä vaihtoehtoisia ratkaisuja muun muassa varusmiesten toimeentulolle ja siviilipalveluksen toteuttamiselle.

Varusmiesliiton järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin asevelvollisuuteen ja varusmiespalvelukseen liittyvistä asioista, joita olisi liiton ja panelistien mukaan syytä kehittää. Asialistalla olivat esimerkiksi varusmiespalveluksen tasa-arvoisuus, varusmiesten taloudelliset ongelmat ja kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen. Keskusteluun osallistui myös puolustusministeri Jussi Niinistö, joka mainitsi tarkastelun arvoisena kehityskohteena varusmiesten sosioekonomiset ongelmat.

– Kotiuttamisraha on tavoite joka kannattaisi tuoda takaisin. Lamavuosina poistettiin se oli 300 markkaa ainakin vuonna -90 kun minä kotiuduin ja sillä oli iso merkitys. Myöskin eläkekertymä on tärkeä.Tällä hetkellä kertyy eläkettä jos hoidat kotona lastasi tai opiskelet mutta varusmiehenä eläkettä ei kerry. Se on minun mielestäni epäkohta, ministeri totesi.

Varusmiesten taloudelliset ongelmat tunnustettiin kaikkien keskustelijoiden toimesta, mutta esityksiä niiden korjaamiseen oli useita. Varusmiesliiton puheenjohtaja Jaakko Kivistö toi esiin liiton esityksen maanpuolustusvähennyksestä, joka toimisi verovähennyksenä varusmiespalveluksen suorittaneille. Myös ajatus varusmiesten työnteon helpottamisesta oli esillä.

– Kun puhutaan yksinasuvasta henkilöstä, joka suorittaa varusmiespalvelustaan, kaikki varusmiehen ansaitsemat eurot vähennetään sotilasavustuksesta, hän kertoi.

Vapaaehtoisesta naisten asepalveluksesta puhuttaessa aktiivinen vaikuttaja, reservin kersantti Riikka Karppinen nosti esiin tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Karppisen mielestä maanpuolustukseen osallistuminen tehdään tarpeettoman vaikeaksi naisikäluokalle.

– Tuntuu käsittämättömältä, että vaikka turvallisuus kuuluu kaikille meille suomalaisille, ei sitä nuorena juurikaan tiennyt miten Suomen puolustukseen voisi osallistua. Keinot osallistumiseen eivät tule vastaan esimerkiksi kutsuntojen muodossa, minkä vuoksi puolet väestöstä eivät pääse osallistumaan elleivät aktiivisesti hae tietoa palveluksesta. Nainen, joka haluaa suorittaa varusmiespalveluksen joutuu käymään aika raskaan prosessin vapaaehtoisesti päästäkseen osaksi maanpuolustusta, hän toteaa.

Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, aktiivinen reserviläinen Samuli Voutila oli samaa mieltä koko ikäluokan osallistamisesta maanpuolustukseen. Voutila viittasi esillä olleeseen malliin kansalaispalveluksesta, jossa koko ikäluokka osallistuisi kokonaismaanpuolustukseen. Voutila korosti, ettei hänen mukaansa kyse ole kuitenkaan tasa-arvoon liittyvästä ongelmasta.

– Kansalaispalveluksessa ei ole kysymys tasa-arvosta vaan maanpuolustuksen kokonaisuudesta. Siitä, miten saataisiin koko ikäluokka mukaan parantamaan kokonaisturvallisuutta.

Voutilan mukaan kansalaispalvelusta tarvitaan, sillä siviilipalvelus ei palvele siviiliyhteiskuntaa kriisitilanteessa.

– Kansalaispalvelusmallin on tarkoitus tuottaa joukot puolustusvoimien tarpeeseen ja sen jälkeen tarjota mahdollisuutta osallistua siviiliturvallisuuden takaamiseen heille, jotka eivät halua aseellista palvelusta suorittaa. Kriiseihin, kuten esimerkiksi mahdolliseen öljykriisiin Itämerellä ei siviilväestö varaudu.

Varusmiespalvelus 2030 -keskusteluun osallistuivat Porin prikaatin komentaja, everstiluutnantti Mika Kalliomaa, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, reservin kersantti Riikka Karppinen, Varusmiesliiton puheenjohtaja Jaakko Kivistö, puolustusministeri Jussi Niinistö sekä Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.