Aatu Heikkonen

Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa tarjotaan varusmiehelle mahdollisuus itsensä kehittämiseen.

Varusmiesten loppukyselystä kehuja puolustusvoimille

Joona Aaltonen

Parhaan arvosanan varusmiesten loppukyselyssä sai puolustusvoimien kantahenkilökunta. Risuja puolestaan annettiin johtaja- ja kouluttajakoulutuksen sisällölle ja laadulle.

Viimeisen ison palveluksen varusmies tekee puolustusvoimille hieman ennen reserviin siirtymistä täyttämällä varusmiesten loppukyselyn. Nämä jokaiselta saapumiserältä kerättävät kyselyt antavat kullanarvoista tietoa varusmiesten maanpuolustustahdosta, palvelusmotivaatiosta ja varusmieskoulutuksen onnistumisesta. Kyselyiden kautta tullut palaute vaikuttaakin huomattavasti varusmiespalveluksen kehittämiseen.

– Kyselyitä katsotaan tarkalla silmällä ja ne johtavat aina kehittämistoimenpiteisiin. Kerätty palaute analysoidaan ja tulkitaan aina kaikilla johtamistasoilla perusyksiköistä Pääesikuntaan koulutuksessa ilmenneiden vahvuuksien ja heikkouksien kartoittamiseksi, sekä tulevien saapumiserien koulutuksen edelleen kehittämiseksi, kuvailee Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, everstiluutnantti Ari Lehmuslehti vastausten käsittelyprosessia.

Vastausten pohjalta laaditaan vuosittain valtakunnalliset kehittämistoimenpiteet puolustusvoimien Pääesikunnan ja tutkimuslaitoksen yhteistyöllä. Tämän lisäksi esimerkiksi jokaisessa perusyksikössä päätetään vähintään kolme kehityskohdetta, joita seuraavan saapumiserän kanssa pyritään parantamaan.

Tämän vuoden saapumiserän 1/18 kyselyssä ainoa kohta, joka jäi alle puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa mainitun tulostavoitteen, oli arvio johtaja- ja kouluttajakoulutuksen laadusta. Kyseinen kohta sai pisteitä 3,8 siinä missä tavoite oli 3,9. Myös kysymys kyseisten koulutusten sisällöstä laski hieman viime vuodesta: tämän vuoden tulos oli 3,5 pistettä viidestä.

Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen osalta päivitystä sisältöihin onkin alettu  tehdä jo kaksi vuotta sitten. Tällöin perustettiin työryhmä tarkastelemaan ja kehittämään johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmateriaalia.

– Uudistuksessa ohjelman sisältöä on yksinkertaistettu, termistöä on selkeytetty ja kokonaisuutta on pyritty kehittämään paremmin johtajakoulutuksen harjaantumisjaksolle sopivaksi. On siis parannettu ohjelman käytettävyyttä ja toteuttamiskelpoisuutta joukoissa, kertoo Lehmuslehti työryhmän tuloksista.

Päivityksen mukainen aineisto ja uusi opetussuunnitelma otetaan vuoden 2019 alusta käyttöön varusmiespalveluksensa silloin aloittaville.

Parhaimman tuloksen saanut kohta oli 4,3 pisteellä saapumiserän 1/18 vastauksissa jo pitkään kärkipaikan tuntumassa sijainnut arvio kantahenkilökunnasta. Pääesikunnan koulutusosastossa tähän tulokseen ollaan varsin tyytyväisiä: erityisesti kantahenkilökunnan ammattitaidon ja omistautuneisuuden nähdään välittyvän hyvin varusmiehillekin asti.

– Varusmiesten käsitys henkilökunnasta muodostuu lukumääräisesti varsin pienen henkilöotoksen toiminnan perusteella, jolloin erot kokemuksissa voivat olla isojakin. Kokonaisuutena tulos kertoo hyvästä ammattitaidosta ja koulutuskulttuurista, Lehmuslehti avaa tulosta.

Puolustusvoimien jatkuvan kehittymisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni varusmies vastaa loppukyselyyn totuudenmukaisesti. Tällöin myös pitkän aikavälin seuranta ja sitä kautta mahdollisten epäkohtien korjaaminen on mahdollista. Ongelmia vastausaktiivisuuden kanssa ei kuitenkaan ole ollut, mistä lienee osin kiittäminen kyselyn suorittamista osana pakollista palvelusta.