Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Rosamari Rissanen

Varusmiehet urheilevat monitoimialueella Pansion tukikohdassa.

Varusmiehet urheilevat ulkokuntosalilla Pansion tukikohdassa. Kuvituskuva.

Varusmiesten liikuntakerhojen kävijämäärät romahtaneet – Sotilasurheiluliitto käynnistää elvytyshankkeen

Oskari Eronen

Koronavirusrajoitukset pudottivat varusmiesten liikuntakerhojen kävijämäärän kahdessa vuodessa 120 tuhannesta alle kahteen tuhanteen.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tänään avaama Suomen Sotilasurheiluliiton (SOTUL) kehityshanke tähtää varusmiesten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden elvyttämiseen.

– Emme pyri luomaan enempää aktiivisuutta kuin aikaisemmin, vaan tavoitteena on palata tasolle, jolla olimme ennen koronaa, SOTULin toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo kertoo.

Kaikissa joukko-osastoissa alkava hanke keskittyy varusmiesten liikuntakerhoihin (VLK), joihin koronarajoitukset ovat iskeneet lujaa. Hanketta tukevat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

Leppäsaajon mukaan hankkeessa koulutetaan paikallisen henkilökunnan kanssa VLK-toimintaa järjestäviä varusmiestoimikuntia, joiden osaaminen on jäänyt koronatilanteen vuoksi puutteelliseksi.

– Tieto on siirtynyt perinteisesti saapumiserältä toiselle. Nyt tiedon kulku on katkennut, ja haluamme tarttua tähän ongelmaan, Leppäsaajo sanoo.

Osa projektin koulutuksista on järjestetty jo etänä, mutta luvassa on myös lähikoulutusta. Hanketyöryhmä vierailee jokaisessa varusmiehiä kouluttavassa varuskunnassa kolme kertaa vuosina 2022–2023.

Kerhojen suosio on tippunut kahdessa vuodessa jyrkästi. Vuoden 2021 liikuntakerrat ovat laskeneet 98,5 prosenttia vuonna 2019 liikuntakerhoissa kirjatuista kerroista. 

– Kyllä tämä osoittaa, että ilta-ajan liikunta on vähentynyt merkittävästi, Leppäsaajo toteaa.

Lukujen taustalla näkyy esimerkiksi liikuntapaikkojen käytön rajoittaminen ja poikkeuksellisten lomarytmien luoma haaste kuntoisuuslomien myöntämisessä.

Aktiivisimmille liikkujille myönnetyt kuntoisuuslomat ovat olleet keskeinen osallistumiskannuste VLK-toiminnassa.

Leppäsaajon mukaan hankkeen aikataulu ja koulutussisältö elää koronatilanteen mukana. Paikallisiin toimintaedellytyksiin sovitettua koulutusta annetaan saapumiserien 1/22, 2/22 sekä 1/23 varusmiestoimikunnille.

– Näissä (korona-ajan koulutuksissa) olemme panostaneet siihen, mitä siellä lomakohortin sisällä voidaan tehdä: kuinka voidaan ottaa esimerkiksi liikuntavälineitä sinne maasto-olosuhteisiin, Leppäsaajo avaa.

Varusmiesten liikuntakerhojen toiminta on varusmiesten itse järjestämää, joten lajikirjo on laaja. Suuri osa kerholaisista suosii korona-aikana yksilölajeja, kuten kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä tai frisbeegolfia. 

Leppäsaajon mukaan myös pihapelit on poikkeusoloissa muistettu. Esimerkiksi umpihankijalkapalloon on monessa varuskunnassa nyt hyvät mahdollisuudet.

Leppäsaajo pitää koronaa edeltäviin kävijämääriin palaamista realistisena tavoitteena vaikeasta tilanteesta huolimatta. VLK-toiminta parantaa varusmiesten palvelusviihtyvyyttä ja ryhmähenkeä.

– Emme ainakaan ole jääneet tuleen makaamaan – (varusmiestoimikuntien) koulutukset ovat jo käynnissä etänä, Leppäsaajo sanoo.