Varusmiespalvelus yllätti pääsihteerin positiivisesti
Upseerikokelas Juho Rasa ei pelkää haastaa itseään. VMTK:n pääsihteerille jokainen inttipäivä on erilainen.
Juho Rasa / upseerikokelas / VMTK-pääsihteeri ja SOME-asiantuntija / Pääesikunnan koulutusosasto / TJ 97
"Aloitin alokaskauteni Porin prikaatissa, Säkylässä. Lähdin inttiin täysillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja pyrin näyttämään, että olen upseerikoulutuksen arvoinen. Aliupseerikoulun ensimmäisen vaiheen jälkeen jatkoin Haminaan reserviupseerikurssille 253, jossa lähdin mukaan myös reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallitukseen.
Yllätyksenä on tullut, että intti ei ole niin paha paikka, kun voisi kuvitella. Intin käyneet kaverit pelottelivat ja kertoivat "tornareita". Sain sellaisen ennakkokäsityksen, että intti on karmea paikka. Voisin sanoa, että armeija itsessään on yllättänyt positiivisesti.
Nykyinen tehtäväni on äärimmäisen mielenkiintoista: vierailen varuskunnissa, olen varusmiesten äänitorvi Pääesikuntaan, kirjoitan, pidän puheita, tapaan ihmisiä ja lobbaan. Tällä viikolla otan vastaan myös sosiaalisen median asiantuntijatehtävät, mikä tuo mukanaan enemmän töitä, oppimista ja vastuuta. Palveluspaikassani on ainutlaatuisen hyvä yhteishenki. Tänne tulleet ovat valikoituneet ja halunneet tänne. Tämä on erityinen, salainen ja kiehtova työpaikka.
Ehdottomasti reserviupseerikoulu on ollut paras kokemus intin aikana. Nykyisessä tehtävässä on ollut vähän ikävä metsäöitä ja tetsaamista, sillä siellä ryhmähenki oli parhaimmillaan, vaikka välillä hajottikin. Huonoin kokemus oli AUK:in alussa, kun tuli ongelmia polven kanssa ja pelkäsin pystynkö jatkamaan ja pääsenkö niihin hommiin joihin halusin.
Valmistuin keväällä 2018 ylioppilaaksi ja sen jälkeen heinäkuussa astuin palvelukseen. Sain lakkiaiskeväänä opiskelupaikan Helsingistä kauppakorkeakoulusta ja tänä keväänä haen myös oikeustieteelliseen. Tulevaisuudessa haluan löytää itseni elinkeinoelämän johtotehtävistä.
Miettiessä inttiä, mielestäni kannattaa pohtia, mihin pyrkii intin jälkeen. Itse olen pelkästään johtajataitojen oppimisen lisäksi päässyt myös omalle epämukavuusalueelle. 250 aamun aikaisista opetuksista tärkein on kuitenkin ollut, että asioiden suorittamista ei estä se, että tuntuu pahalta ja jos jotain on tehtävä niin tehdään. Kaiken intissä kokemani jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että kun kerran siitä selvisin, niin mikään ei tunnu enää mahdottomalta."
