“En halunnut päästä helpolla” - tällaista on varusmiespalvelus Suomen pohjoisimmassa varuskunnassa

Ivalon rajajääkärikomppania on Suomen pohjoisin varusmiesyksikkö. Koulutus pohjoisessa on haastavaa sekä vaatimustasoltaan että sääolosuhteiltaan.

Suomen pohjoisimmassa varusmiesyksikössä Ivalossa lämpötilat voivat talvella laskea hyytäviin lukemiin, mutta nyt ne ovat jo muutaman päivän ajan pyörineet nollan seudulla. Pian on kuitenkin odotettavissa uusia paukkupakkasia, jotka tulevat kurittamaan Ivalon rajajääkärikomppaniaa ja siellä palvelevia varusmiehiä.

Haastavat olosuhteet sekä syrjäinen sijainti yhdistettynä vaativaan koulutukseen tekevät Ivalosta kunnioitetun varuskunnan.

- Se näkyy palveluksessakin, miehet ovat kuulleet tarinoita, halunneet tänne ja päästyään yrittävät myös antaa parhaansa, luutnantti Akseli Kuusimaa kertoo. Kuusimaa toimii Ivalossa ensimmäistä vuottaan varusmieskouluttajana.

Ivalossa tarvitaan vankkaa motivaatiota, etenkin pitkien, kylmien ja työläiden päivien aikana.

- Fyysinen kunto on se, mistä kaikki lähtee. Niin pitkään, kun kroppa pysyy mukana, on helppo pitää pääkin mukana, Kuusimaa neuvoo.

Kuusimaa mainitsee myös oma-aloitteisuuden ja hyvät sosiaaliset taidot tärkeiksi palveluksessa pärjäämiseen. Kaikki tehdään rajajääkärikomppaniassa yhdessä toisten varusmiesten kanssa, minkä vuoksi turhaa juroutta ei suosita.

Palvelus Rajalla ei ole samanlainen kuin Puolustusvoimissa. Totta kai sotilaan perustaidot pysyvät samoina organisaatiosta riippumatta, mutta Rajalla palvellessaan saa lisämaustetta varusmiespalvelukseensa. Rajalla hohkaa kuumana se kuuluisa rajahenki - myös varusmiesten keskuudessa.

- Kun lähdetään pidempään harjoitukseen metsään, Rajan varusmiehet ovat ryhmänä, mutta yksin. Muut joukot voivat olla kymmenien kilometrien päässä. Tavallinen jääkäriporukka Puolustusvoimilla löytää viereisen ryhmän puolen kilometrin päästä, Kuusimaa antaa esimerkin.

- Se tekee Rajalla varusmiespalveluksen suorittamisesta erilaista ja varmasti hitsaa joukkoa yhteen. Kaikki tietävät, että tällä porukalla mennään ja pitävät toisistaan huolta.

Varusmiehet jakavat omia kokemuksiaan

Olemme siis oppineet koulutuksen olevan sekä vaativaa että palkitsevaa. Ainakin näin kouluttajan suusta. Mutta miltä Ivalossa palveleminen tuntuu? Siihen osaavat parhaiten vastata koulutettavat varusmiehet itse.

- Todella raskasta on ollut, kuten alokaskauden kuuluukin olla, sanoo vähän aikaa sitten rajajääkäriksi vihitty Ossi Haukipuro. Haukipuro on ollut yllättynyt koulutuksen vaatimustasosta sekä myös itsestään selviydyttyään haasteista. Raahelainen rajajääkäri haki Ivaloon nimenomaan saadakseen raskaampaa koulutusta.

- En halunnut päästä helpolla, hän napauttaa.

Rajajääkäreiden motivaatio on yleisesti korkealla. Haukipuro on todella innoissaan palveluksestaan, ja tähtääkin aliupseerikoulutukseen.

Yksi rajajääkärikomppanian haastavimmista harjoituksista on perinteinen valamarssi, jossa alokkaat hiihtivät Haukipuron mukaan noin 45 kilometriä lähellä valtakunnan rajaa. Kymmenien kilojen rinkat täynnä ja kovaan vastatuuleen painaminen on erittäin kova kokemus, mutta suoritettuaan valamarssin voi ylpeänä esitellä itsensä oikeaksi rajajääkäriksi.

“Arvostan niitä, jotka ovat täällä varusmiespalveluksensa käyneet”

Rajajääkärikomppaniassa jo lähes yhdeksän kuukautta viihtynyt alikersantti Juuso Aitta on myös kokenut useita raskaita kokemuksia, joita muistelee lämmöllä.

- Parasta ovat olleet harjoitukset, missä on joutunut kaikkensa antamaan henkisesti sekä fyysisesti, hän sanoo.

Tällainen harjoitus oli Aitan mukaan esimerkiksi AUK:n ensimmäinen tutkinto. Sen tarkkaa sisältöä ei voi kertoa, mutta Aitta kertoo, että unet jäivät todella vähäiselle muutaman päivän kestäneessä harjoituksessa.

- Myös matkaa tuli kuljettua tolkuttomasti. Se on todella tiivis ajanjakso, ja paljon tapahtuu, Aitta muistelee.

Aitta, kuin myös Haukipuro, on hakenut Ivalosta haasteita. Hän kertoo vaativien olosuhteiden olleen yksi syy sille, että haki kotikaupungistaan Helsingistä asti juuri Ivaloon.

Palveluksensa suhteen Aitta on nyt uuden edessä: pelkän sotilaskoulutuksen rinnalle on tullut myös vastuu seuraavan saapumiserän opettamisesta. Minkälaisella otteella alikersantti johtaa alaisiaan? Aitta naurahtaa ja alkaa etsimään vastausta. Tuvan päädystä punkillaan seuraavat rajajääkärit huikkaavat väliin:

- Aitta on melko tiukka, sillä on kovat kriteerit ja vaatimustaso. Hyvällä hengellä toki.
Vastaus saa aikaan hyväksyviä nyökkäyksiä. Aittakin nyökkää.

Vaikka koulutus on raskasta ja pakkanen paukkuu, on rajajääkäreillä hyvä mieli palveluksestaan.

- Aivan mahtavaahan tämä on ollut ja hyviä jätkiä tässä on ympärillä, Haukipuro kehuu.

- Arvostan niitä, jotka ovat täällä varusmiespalveluksensa käyneet. Tämä on sellainen paikka, että tänne päästään.

 

Juttu on julkaistu Rajamediassa 23.2.2023