Varusmiespalveluksen aloittavien kunto laskee edelleen

Asepalvelukseen tullaan yhä heikommassa kunnossa. Puolustusvoimat kehittää sotilaiden fyysistä toimintakykyä palveluksen aikana, mutta liikunnallista elämäntapaa halutaan tukea jo ennen sen alkua.

Alokasjakson alussa tehtävien kuntotestien tulokset vuodelta 2021 julkaistiin joulukuussa. 

Puolustusvoimien tilasto osoittaa, että miespuolisten alokkaiden kestävyys- ja lihaskunto on jälleen laskenut.

12 minuutin juoksutestin keskiarvotulos oli 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin. 

Myös lihaskunnon osalta varusmiesten tulokset ovat heikentyneet hieman. 

Kiitettäviä ja hyviä tuloksia on kuitenkin yhä selkeästi enemmän (32,7 prosenttia) kuin huonoja ja välttäviä tuloksia (23,3 prosenttia).

Palveluksen aloittavien keskipaino on noussut vuodessa yli puoli kiloa. Heilahduksen taustalla voi olla korona-ajan passivoiva vaikutus.

Puolustusvoimat tekee osansa

Puolustusvoimien liikuntapäällikön, majuri Lasse Torpon mukaan 1970-luvusta eteenpäin tilastoidut kunto- ja terveystiedot muodostavat kattavan kuvan nuorten suomalaisten miesten fyysisestä tilasta.

Torpon mukaan fyysisen kunnon laskuun ja painon nousuun on monia syitä.

– Siihen vaikuttavat passiivisempi ja tietoteknisempi elämäntapa, internet ja pelimaailma sekä automatisaatio. Yhä vähemmän tarvitsee liikkua, Torpo listaa.

Liikuntapäällikkö uskoo, että asepalvelus tarjoaa hyvät edellytykset kunnon kehittämiselle.

– Ne jotka tulevat heikoimmassa kunnossa palvelukseen, kehittyvät asepalveluksen aikana eniten, Torpo kertoo.

Puolustusvoimat haluaa myötävaikuttaa asevelvollisten fyysiseen aktiivisuuteen myös ennen palvelusta ja reservissä. 

Esimerkiksi 2010-luvulla kehitettyä MarsMars-kuntoilusovellusta markkinoidaan niin ennen kutsuntoja kuin kertausharjoituksissa.

Torpon mukaan sovellus on saanut hyvää palautetta, ja sille pyritään jatkuvasti hankkimaan lisää aktiivisia käyttäjiä.

MarsMars-sovelluksen kehittäminen ja markkinointi maksaa vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja.

– Liikkumattomuus maksaa miljardeja. Siihen pitäisi pystyä vaikuttamaan esimerkiksi kodin, koulun ja harrastusten kautta jo ennen palvelusaikaa, jotta meillä on terveitä ja työssäkäyviä reserviläisiä, Torpo kiteyttää.

Heikon kunnon pitkä kierre

Asepalveluksen aloittajien fyysinen kunto on heikentynyt pikkuhiljaa jo monen vuosikymmenen ajan. 

Esimerkiksi tuoreen alokkaan keskimääräinen paino oli vuonna 1993 noin 71 kilogrammaa, kun vuoden 2021 alokkaalla painoa oli palveluksen alussa lähes 79 kiloa.

UKK-instituutin johtajan, sotilaslääketieteen professori Tommi Vasankarin mukaan pitkän kehityskulun kääntäminen ei ole helppo tehtävä. 

– Menneinä vuosikymmeninä on ajateltu, että tehdään jokin yksittäinen temppu ja toivotaan, että se korjaa negatiivisen trendin vuosikymmenien ajalta. Yleensä joka kerta arvot ovat silti laskeneet, Vasankari kertoo.

Monta keinoa vaikuttaa

Vasankarin mukaan nuorten miesten kunnon ja yleisen kansanterveyden kehittäminen vaatii lyhytaikaisten kampanjoiden sijaan poikkihallinnollista ja vaikuttavaa toimenpidepatteristoa.

Esimerkiksi ruokailutottumuksiin vaikuttavaa verotusta voitaisiin kehittää kansanterveyden pohjalta. 

– En voi lääkärinä ymmärtää, miksi kaupassa epäterveellinen ruoka on aina halvempaa, ja terveellisemmästä ruoasta täytyy maksaa enemmän. On lainsäätäjien tehtävä katsastaa, miten tämä homma taklataan, Vasankari sanoo.

Toinen esimerkki liikunnallisen elämäntavan hallinnollisesta tukemisesta liittyy kaavoitukseen. Vasankari haluaa helpottaa kevyttä liikennettä kaupungeissa, jotta ihmiset kulkisivat suuremman osan arjen matkoistaan omin jaloin.

– Kansanterveys ja ilmastoteot kulkevat tässä kimpassa. Kun tehdään hyviä ilmastotekoja, monet niistä ovat aika hyviä myös fyysisen aktiivisuuden kannalta, Vasankari kertoo.

Koko ikäryhmään vaikuttavien suurten toimenpiteiden yhdenaikainen käynnistäminen on professorin mukaan ainoa tehokas keino huolestuttavan kehityskulun katkaisemiseen.

– Jos me tekisimme vaikuttavia toimia, muutokset voisivat tapahtua nopeastikin. Vähän samalla tavalla kuin koronavuoden jälkeen varusmiesten paino on heilahtanut reilusti ylöspäin, Vasankari vertaa.

Jos mitään ei tehdä, yli kolmekymmentä vuotta jatkunut negatiivinen kierre luultavasti jatkuu.

– Vahingossa kunto ei nouse, ja vahingossa paino ei laske, Vasankari summaa.