Varusmiesliiton uusi puheenjohtaja: Toiminta palaa koronaa edeltävälle tasolle

Vuodenvaihteessa puheenjohtajana aloittava Elina Riutta nostaa tärkeiksi teemoiksi muun muassa varuskuntavierailut ja naisten vapaaehtoisen palveluksen – sekä terapiatakuun.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä tehtävänsä Varusmiesliiton uutena puheenjohtajana aloittava Elina Riutta katsoo alkavaa toimikautta odottaen. Vuoden Varusmiesliiton hallituksessa toiminut Riutta on muissa tehtävissään toiminut muun muassa järjestötoiminnassa ja suorittaa Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän opintoja. Mukana kulkevat sotatieteellisen opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Koronaa edeltäneen toiminnan palauttaminen, kuten varuskuntavierailut ja varusmiestoimikunnille järjestetyt koulutukset, ovat Varusmiesliiton vuoden tärkeimpiä teemoja, Riutta kertoo.

– Nyt päästään taas jalkautumaan varuskuntiin ja koronaa edeltäneelle tasolle.

Terapiatakuu varusmiehille?

Riutan mukaan Varusmiesliitto pyrkii lisäämään sekä liiton että itse varusmiespalveluksen näkyvyyttä.

– Itselle henkilökohtaisesti on tärkeää, että saataisiin lisää näkyvyyttä naisten varusmiespalvelukselle ja toisaalta heitä myös lisää liiton toimintaan, Riutta kertoo.

Muutenkin liiton toiminnan kannalta uusien jäsenten saaminen ja pitäminen on elinehto.
Keinot näkyvyyden lisäämiseksi ovat tyypillisiä: enemmän ja tarkemmin kohdennettua viestintää, lisää vierailuja. 

– Ideaalitilanteessa voisimme osallistua jo kutsuntoihin, Riutta avaa. 

Varuskunnissa vierailut ja siellä liiton toiminnasta ja palveluista kertominen 
ovat silti viestinnän ytimessä:

– Nyt päästään taas vihdoin kasarmeille kertomaan, että Varusmiesliitto on olemassa ja teitä (varusmiehiä) varten.

Perinteisten tavoitteiden, kuten uusien jäsenten, varuskuntavierailuiden ja yleisen edunvalvonnan, lisäksi Riutta nostaa esille palvelusta suorittavien mielenterveyspalvelut. 

– Varusmiehille pitäisi saada terapitakuu. Sotilaspastori ei ole mielenterveyden ammattilainen, Riutta painottaa.

“Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut” – jollaisia varuskunnissa ei vielä ole – kuuluisivat Varusmiesliiton mukaan myös palvelusta suorittaville, Riutta kertoo.

– Ei pitäisi joutua pelkäämään, että jos alkaa voida huonosti, on vain purtava hammasta ja pärjättävä, tai heitetään pois. Jos ja kun asiaa aletaan käytännössä työstämään, Puolustusvoimien toivotaan olevan tiiviisti mukana, Riutta kertoo

Toisaalta myös Varusmiesliitossa, ja ehkä ennemminkin sen toimintaedellytyksissä, olisi Riutankin mukaan silti kehitettävää:

– Ainahan rahaa voisi olla enemmän. 

Rahoituksen pienuus näyttäytyy konkreettisimmin vain yhtenä kokopäiväisenä työntekijänä. Seurauksena on, että toimintaa tehdään paljolti vapaaehtoistoimintana, eikä liitolla muun muassa ole omaa lakimiestä, joka Riutan mukaan olisi “hyvin oleellinen osa” edunvalvontaa.  

– Se, kuinka suuri rahoitus on, vaikuttaa tietysti paljon siihen mitä voidaan tehdä, Riutta myöntää ja luettelee vaikutuksia: Kuinka monta vierailua pystytään tekemään, millä kokoonpanolla, saadaanko lakiapua. Ne kaikki vaikuttavat siihen, minkälaista palveluaa varusmiehille voidaan antaa.

Riutta kertoo, että lisärahoituksen mahdollisuutta tutkitaan, mutta mitään ei voida sanoa varmaksi.

– Kaikki riippuu tietysti “toisesta päästä”.

Puheenjohtajansa näköinen liitto

Naisten asepalveluksen tukeminen ja kehittäminen ovat itsekin palveluksen suorittaneelle Riutalle henkilökohtaisesti tärkeitä teemoja. Vuosi sitten alikersanttina kotiutunut Riutta haki Varusmiesliiton hallitukseen jo palveluksen aikana. 

– Intissä ollessa huomasi, että varusmiesten asioissa on varaa kehittää.

Nyt puheenjohtajana aloittava Riutta katsoo, että jokainen puheenjohtaja jättää liiton toimintaan oman leimansa. Puheenjohtaja edistää liiton näkyvyyttä, kehittää toimintaa ja edunvalvontaa.

– Loppupeleissä liiton toiminta on paljon puheenjohtajansa näköistä, Riutta tiivistää ja jatkaa:

– Tunnen sen vastuun, joka selässä painaa, mutta nyt on mahdollisuuksia kehittää hyvin tärkeitä asioita meidän varusmiehille.