Varusmiesliitolle on tullut ennätysmäärä lausuntopyyntöjä

Äänestykset varuskuntien sisälle, kaikille yhteiset kutsunnat. Molemmat ovat esityksiä, jotka Varusmiesliitto on pistänyt liikkeelle.

Viimeiset pari kuukautta ovat olleet Varusmiesliitolle kiireisiä. Lausuntopyyntöjä on tullut Varusmiesliiton puheenjohtaja Atte Grönroosin mukaan ennätysmäärä.
 
– Niitä on tullut ihan useita kymmeniä, Grönroos valottaa.
 
Varusmiesliitto on Grönroosin mukaan arvostettu yhteiskunnallinen toimija ja on usein kuultavana asiantuntijan roolissa. 
 
Lausuntoja on pyydetty niin lakialoitteisiin, puolustusselontekoon kuin valtion talousarvioon liittyen.
 
– Esimerkiksi valtion talousarvioesityksessä vastataan vain niihin asioihin, jotka meitä koskevat, Grönroos kertoo.
 
Lausunnon pyytäjänä saattaa olla esimerkiksi ministeriö. Lausunto voidaan pyytää kirjallisena, mutta asiantuntijaa voidaan kuulla myös paikan päällä. 
 
– Asiantuntija voidaan pyytää kuultavaksi esimerkiksi valiokunnan kokoukseen, Grönroos havainnoi.

Kampanjointia äänestämisen puolesta

Nyt hallitus on esittänyt vaalilakiin muutosta, jolla taattaisiin matalan kynnyksen mahdollisuus äänestää varuskuntien sisällä. Muutos on määrä saattaa voimaan ennen tammikuun aluevaaleja.
 
Aloite on Grönroosin mukaan ollut Varusmiesliitossa esillä jo kauan. Ainoastaan se, että jokin lehti tekee jutun kannanotosta ei riitä, vaan muutokseen tarvitaan sitä, että asioita ajetaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
 
– Nämä asiat eivät koskaan etene hetkessä, vaan se vaatii aikaa; vallan pyörät pyörivät hitaasti, Grönroos tunnustaa.
 
Viime vuosina aloitteeseen kuitenkin pistettiin enemmän paukkuja. Aloitteen puolesta on muun muassa pidetty yhteinen kampanja poliittisten nuorisojärjestöjen ja puolueiden yhteisen demokratiajärjestön, Demo Finlandin, kanssa. Asia on ollut esillä myös päättäjiä tavattaessa. 
 
– Kaikki nämä ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että se saatiin läpi, Grönroos kertoo.
 
Kuntavaaleissa äänestäminen toteutui Grönroosin mielestä olosuhteisiin nähden hyvin. Varusmiehille järjestettiin mahdollisuus päästä äänestyspaikalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kuljetusta äänestyspaikalle.
 
– Sekin meni tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvin, Grönroos myötäilee.

Varusmiesliitto on mukana vaikuttamassa yhteiskunnan kärkipaikoilla: vuonna 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Varusmiesliiton edustajia Presidentinlinnassa. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Seuraavana asevelvollisuuden uudistus

Kaikille yhteiset kutsunnat ovat Grönroosin mielestä askel oikeaan suuntaan. Hänen mukaansa Varusmiesliiton kanta asevelvollisuuden uudistamiseen on selkeä.
 
– Seuraava askel on, että asevelvollisuusjärjestelmän pitäisi perustua valikoivuuteen, Grönroos visioi.
 
Valikoivuus tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että asepalvelukseen valikoituisi sekä oman halukkuuden että henkilökohtaisen kyvykkyyden, osaamisen ja soveltuvuuden perusteella. 
 
– Silloin tulee arvioida, miten tämä kompensoidaan niille, jotka palvelukseen valikoituvat. Tällä hetkellä he, jotka eivät suorita palvelusta, saavat palvelusajan verran aikaa opiskella ja tehdä työtä, Grönroos pohtii.
 
Malliin kuuluisivat myös nykyisten siviilipalvelustehtävien kaltaiset kriisitilanteissa hyödynnettävät tehtävät. Näitä tehtäviä voisi olla esimerkiksi pelastuslaitoksella.
 
– Siinäkin pitäisi miettiä sitä kiintiötä, että kuinka paljon on järkevä kouluttaa. Ensin otetaan huomioon Puolustusvoimien etu ja tarpeet. Sitten otetaan huomioon, mikä on taloudellisesti järkevää, Grönroos luettelee.
 
Grönroos itse on suorittanut palveluksensa Kaartin jääkäritoimikunnan puheenjohtajana. Hän totesi usein muille erityistehtävissä palvelleille, että ”nämä tehtävät tekisi joku palkattu henkilö, jos te ette olisi täällä”. 
 
– Puolustusvoimien tulisi laajemminkin käydä läpi, millaista osaamista ja mielenkiintoa palvelusta suorittavilla on ja pyrkiä räätälöimään niitä tehtäviä sen mukaan, Grönroos toteaa. 
 
– Meidän uhkakuvat muuttuvat, niin tehtävienkin pitää muuttua, Grönroos summaa.

Rajoituksissa turvallisuus edellä

Varusmiesten arki muuttui rajoitusten ensi kerran tullessa voimaan merkittävästi. Grönroos katsoo, että muutos vaikutti erityisesti heihin, jotka olivat suorittaneet palvelustaan jo normaalioloissa.
 
Grönroos itse on ollut Varusmiesliitossa vuodesta 2019, joten hän on todistanut koko muutoksen. Kukaan ei ollut ensimmäisten rajoitusten tullessa varautunut siihen, että kaikki menisi kiinni. Puolustusvoimat kuitenkin tuki palautumista muun muassa hankkimalla välineitä yksiköihin.
 
– Siitä pitää nostaa hattua Puolustusvoimille, että laitettiin ihan valtavasti panostuksia siihen, että sitä palautumista tuettiin, Grönroos kiittelee.
 
Varusmiesliitolle tuli alussa useampia yhteydenottoja siitä, että sovitut kiinniolojaksot venyivät ja niistä ei pidetty kiinni. Koko ajan tulee ilmi yksittäisiä tapauksia, muttei yhtä laaja-alaisesti kuin alussa.
 
Grönroos uskoo, ettei Puolustusvoimat ota käyttöön enää yhtä laajoja rajoitustoimia kuin tähän mennessä on ollut. Sen sijaan hän arvelee, että rajoitukset tulevat olemaan mitä todennäköisemmin paikallisia. Tärkeää on, että rajoitusten aiheuttama haitta pyritään minimoimaan.
 
– Kyllähän me mielellään nähtäisiin, että kaikki rajoitukset purettaisiin eikä niitä enää koskaan nähtäisi uudestaan, mutta täytyy ottaa huomioon myös kaikkien turvallisuus, Grönroos kiteyttää.