Varusmies savuaa vielä pitkään

Lasse Lipsanen
Lasse Lipsanen

Toimittaja ottaa riskit huomioon myös reservin auringon alla.

Peruskoulutuskauden ensimmäiseen maastoharjoitukseen lähtiessäni bussissa kuului kummia. Monet joukkuekaverini, joiden en koskaan ollut nähnyt kiiruhtavan tervakeuhkojen yskäiseen joukkoon tupakkakopin luo, vertailivat nyt mukaansa haalimia askimääriä. Oletusarvona oli, että ’’puiston puolella’’ polttaminen kuuluu asiaan.

Mielikuva sotilaasta lepäilemässä puun juurella hermosauhujen parissa taisteluiden hetkeksi tauottua tuntui olevan syvään iskostunut palvelustovereihini, kuten niin moniin muihinkin suomalaisiin.

Isoveljiltä ja muilta jo intin käyneiltä tovereilta oli kuultu vinkkejä, joiden avulla jatkuva polttaminen onnistuisi sulavasti myös maasto-olosuhteissa. Temput, joilla estetään tupakan tulipään näkyminen viholliselle, ovat mitä erilaisimpia. Pelottavampi uhka taisivat tosin olla kouluttajat, jotka epäilemättä väijyisivät alokkaita näiden nuokkuessa vartiovuorossa yön pimeinä tunteina. Tärkeintä näissä kikoissa ei kuitenkaan tuntunut olevan nikotiinin himon tyydyttäminen, vaan tupakointitapahtuma itsessään.

Johtajakoulutukseen siirtyessäni ympäröivien ihmisten olemus tuntui muuttuvan. Motivaatio oli keskimäärin korkeammalla, ja fyysinen kunto kovempi. Rakkaat röökitauot luonnon helmassa eivät sen sijaan vähentyneet minnekään. Edelleen joka harjoituksessa savukkeet paloivat myös niiden taistelijoiden käsissä, jotka muutoin pysyivät näistä tuotteista erossa. Monien ensimmäinen toimenpide IRTI!-käskyn singahtaessa sanomalaitteeseen oli tupakka-askin hamuaminen taskun pohjalta.

Tietoa tupakkatuotteiden haitoista on helppo kaataa eteenpäin, mutta asenteiden ja perinteisen kasarmikulttuurin muuttamiseen tarvittaisiin jotain enemmän. Sotilaskodin pöydällä olevan mainoksen julistus tupakoinnin lopettamisen parantamasta suorituskyvystä ei vetoa nuoreen niin kuin kampanjan suunnittelijat toivoisivat. Varuskunnissa lähes kaikki toiminta tähtää nuorten suorituskyvyn kehittämiseen – jotta valtio hyötyisi siitä enemmän.

Tupakointi voidaan armeijan harmaissa kokea itsemääräämisoikeuden viimeiseksi linnakkeeksi, jonka ylemmät tahot koettavat varusmieheltä riistää omien tarkoitusperiensä vuoksi. Siksi tupakkapaikkojen kanta-asukit voivat edelleen sovittaa itselleen yksilönvapauden eturintamassa taistelevan sankarin viittaa. Kansanterveyden kannalta se on surullista.

Lue aiheesta lisää näköislehdestä.