Mikä todella on alkeislentokoneen merkitys?
Matka oli pitkä ja kivinen. Välillä leikki puhallettiin poikki. Lopussa kiitos seisoi, kun VX-hankkeen tuloksena hankittu ensimmäinen Grob-alkeislentokone laskeutui Suomen maaperälle marraskuussa. Grobin avulla koulutetaan tulevaisuuden hävittäjäohjaajia.
Ilmavoimien alkeislentokoneiden käyttöiän lähestyessä loppuaan käynnistettiin VX-hanke, jossa kulttimainetta nauttivalle Vinkalle haettiin korvaajaa. Ominaisuuksiltaan sopivaa ja kohtuuhintaista konetta ei aluksi tahtonut löytyä, ja hankintaprosessi pistettiin kertaalleen jäihin.
Lopulta korvaajaksi valittiin saksalaisvalmisteinen Grob, ja hankintapäätös allekirjoitettiin englantilaisen Babcock Internationalin kanssa loppuvuodesta 2016. Heti kaupan syntymisen jälkeen kymmenen suomalaista ohjaajaa lähti tyyppikoulutukseen Englantiin. Yksi heistä oli hävittäjälentolaivue 41:n 4. lentueen päällikkö, kapteeni Henrik Väre.
Väre vastaa ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen käytännön toteutuksesta, eli lentoreserviupseerikurssista ja kadettien lentokoulutuksesta. Tammikuussa alkanut reserviupseerikurssi ja sen 38 oppilasta pitävät miehen kiireisenä. Kurssilaisten tunnelmia hän kuvailee innostuneiksi ja odottavaisiksi.
– Lentopalveluksessa ensimmäiset pari viikkoa tutustutaan lentopalvelusta koskeviin ohjeistuksiin ja määräyksiin sekä laivueessa toimimiseen. Hyvin nopeasti päästään kuitenkin simulaattorikoulutukseen, joka jatkuu myöhemmin lentokoulutuksen rinnalla, Väre selittää.
Lentokoulutus alkaa viimeistään helmikuun ensimmäisten päivien aikana. Aluksi harjoitellaan peruslentämistä, kuten nousuja ja laskuja. Kun perustaidot ovat hallussa, siirrytään suunnistuslentokoulutuksen kautta mittarilentokoulutukseen. Loppukeväästä kurssilaiset haastavat itsensä taitolentovaiheessa.
Ilmavoimien reserviupseerikurssi on tunnettu paitsi haastavista pääsykokeistaan myös siitä, että useat sen käyneet päätyvät sotilasuralle. Kapteeni Väreen mukaan tarinat pitävät paikkansa:
– Trendi on ollut hyvä. Valtaosa rukkilaisista hakee palveluksen jälkeen kadettikouluun.
Kadettien ohjaajakoulutuksessa harjoitellaan paljon samoja asioita mutta haastavammassa muodossa.
– Esimerkiksi suunnistuslennoilla kadetit lentävät 50 metrin korkeudessa, kun taas varusmiehet 150 metrissä.
Nyt käynnissä oleva RU-kurssi ja ainakin sitä seuraava lennetään vielä Vinkoilla. Ilmavoimien hankkimasta 28 Grobista ensimmäinen saapui Suomeen marraskuussa. Viisi seuraavaa toimitetaan toukokuussa ja loput syys-joulukuussa. Alustavien suunnitelmien mukaan koneilla aloitetaan koulutustoiminta vuoden 2018 aikana. Ensin vuorossa ovat kadetit ja myöhemmin varusmiehet.
Väre ja hänen kollegansa laativat RU-kurssin ja kesällä lentävien kadettien opettamisen ohella koulutusohjelmia ja operointiin liittyvää ohjeistusta Grobeille.
Grob on lento-ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen kuin Vinka. Uusiin koneisiin kasataan kuitenkin paljon odotuksia – niiden pitää omalta osaltaan vastata myös tulevaisuuden hävittäjäohjaajakoulutuksen tarpeisiin.
– Hävittäjien sensorit tuottavat ohjaajalle aiempaa enemmän informaatiota aiempaa useammista lähteistä. Sen perusteella ohjaajan on rakennettava tilannekuvansa ja -ymmärryksensä, Väre avaa.
Tietotulvasta on osattava poimia olennainen.
– Esimerkiksi ennen vanhaan omaa sijaintia seurattiin kartalla ja samalla kuunneltiin radiolla muiden paikkailmoituksia. Nykyään kaikki tulee visuaalisesti ohjaajan eteen.
Avain tulevaisuuden koulutukseen ovat koneiden ohjaamoihin tehtävät muutostyöt. Alkeislentokoulutus koneiden ohjaamojen modifikaatiossa halutaan luoda nykyaikainen ohjaamoympäristö, joka kehittää ohjaajakoulutuksessa olevien oppilaiden kykyä omaksua informaatiota ja valmistaa oppilaat vaativampaan jatkokoulutukseen Hawk-kalustolla.
