Kaikille varusmiehille mahdollisuus koronarokotukseen heinäkuussa
Heinäkuussa palveluksessa oleville varusmiehille tarjottava vapaaehtoinen koronarokote voi ennen pitkää mahdollistaa koronan tuomista erityisjärjestelyistä luopumisen. Pääesikunnan hallintoylilääkäri, lääkintäkapteeni Taija Lahtinen luottaa, että tarpeeksi moni varusmies päätyy ottamaan rokotteen.
Kaikille 5. heinäkuuta varusmiespalveluksensa aloittaville ja muille vielä tuolloin palveluksessa oleville tarjotaan mahdollisuus ottaa vapaaehtoinen koronarokote. Puolustusvoimien oma terveydenhuolto antaa ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuussa alokastarkastusten yhteydessä ja toisen suositusten mukaisessa aikataulussa syksyllä.
Mikäli varusmies on jo saanut ensimmäisen rokoteannoksen, tarjotaan toinen varuskuntaolosuhteissa. Tällöin on otettava mukaan ensimmäisen annoksen yhteydessä annettu lomake, josta ilmenee ensimmäisen rokotteen antopäivä ja suositus toisen annoksen antamisajankohdasta. Jos varusmies on jo sairastanut koronavirustaudin, kannattaa siitä varata mukaan tieto esimerkiksi Omakanta-palvelusta.
Pääesikunnan hallintoylilääkäri Taija Lahtisen mukaan rokotteiden laajamittaista antamista on suunniteltu jo pitkään. Ajankohta valikoitui heinäkuulle, sillä 20–30-vuotiaat saavat tai ovat jo tuolloin saaneet ensimmäisen rokoteannoksen ympäri Suomea siviilissäkin.
– Rajoitustoimia joudutaan silti varmasti jatkamaan varuskunnissa ensimmäisten rokotusten jälkeenkin. Vaikka ensimmäinen rokote varjelee yleensä aika hyvinkin vakavalta taudilta, riippuu teho viruksen eri varianteista. Lisäksi se, voiko rokotettu kuitenkin levittää tautia eteenpäin, vaatii vielä lisää tutkimustietoa, Lahtinen avaa.
Paluu normaaliin on kuitenkin edessä jossain vaiheessa, jos tarpeeksi moni ottaa rokotteen.
– Tavoitteena on päästä aikanaan palaamaan varusmiespalveluksen normaaliin rytmitykseen. Tämän tavoittelemisessa rokottaminen on tärkeä askel.
Luotto nuorten lähdekritiikkiin
Keskiössä on kuitenkin ensisijaisesti varusmiesten oman terveyden turvaaminen. Vaikka koronavirustauti on usein nuorille lievä, se voi olla huonon tuurin käydessä vaarallinen tai vakavakin. Lisäksi tauti voi olla vaarallinen muille, kuten varusmiehen iäkkäille läheisille, Lahtinen muistuttaa.
Rokotevastaisuutta on esiintynyt kaikissa väestönosissa, kun huhut erilaisista sivuvaikutuksista ovat levinneet. Hallintoylilääkäri pitää silti todennäköisenä, että merkittävä osa varusmiehistä päätyy ojentamaan olkapäänsä itseään ja muita suojatakseen.
– Luotan ja toivon, että näin on. Ymmärrän kuitenkin myös sen, että uusista rokotteista halutaan tarkkaa tietoa esimerkiksi sikainfluenssarokotteen narkolepsiakohu mielessä. Tutkimustieto on osoittanut koronarokotteiden olevan hyvin turvallisia, eikä vakavia haittoja mRNA-rokotteilla ole juurikaan havaittu.
Lahtinen uskoo suomalaisnuorten olevan mediakriittisiä rokotteesta verkossa jaettavien tietojen suhteen. Myös varuskuntiin tulee saataville tietoa rokotteeseen liittyen.
– Kuten muidenkin jakamiemme rokotteiden osalta, annamme kaikille tiedon siitä, mikä rokote on kyseessä, mitkä sen mahdolliset haitat ovat ja miten tulee toimia, jos oireita ilmenee, Lahtinen muistuttaa.