"Tällä kertaa ei mennyt niin kuin piti, mutta ei voi mitään" – Uuden saapumiserän varusmiehet saivat palvelustehtävänsä

Odotettuna Haaveet kaatuu -päivänä koettiin iloa ja pettymyksiä varuskunnissa ympäri Suomen.

Jore Marjarannan kappale "Haaveet kaatuu" on raikanut tuvissa alokaskauden lopulla ympäri Suomen. Rock-klassikko symboloi varusmieskulttuurissa palvelustehtävävalintoja, joista kaikki eivät ole mieluisia. Kappaleen kertosäe konkretisoituu monelle, kun etukäteen toivottu tehtävä menee sivu suun.

Kaartin jääkärirykmentin Aliupseerikoulun varusmiehet kuulevat palvelustehtävänsä komppanian edessä järjestetyssä tilaisuudessa.

Tunnelma on jännittynyt, kun nimiä luetellaan palvelustehtävä kerrallaan. Toiset ottavat tiedon vastaan hymyssä suin, toisille jää uutisesta 
sulateltavaa.

Kaartinjääkäri Jon Zekolli kertoo, että he odottivat valintoja jännityksellä.

– Ei ole ollut juurikaan muita puheenaiheita viimeisen viikon aikana. Metsässäkin puhuimme koko ajan siitä, mihin kukakin joutuu.

Zekollin omat toiveet palvelustehtävästä eivät toteutuneet. Hän olisi halunnut johtajakoulutukseen, mutta päätyi puolen vuoden palvelusajalla suojausryhmään. Pettymyksestä huolimatta hän aikoo jatkaa palvelusta hyvällä asenteella. 

– Mindset on tärkein. Tällä kertaa ei mennyt niin kuin piti, mutta ei voi mitään. Minä teen mitä sanotaan, enkä ala murehtia.

Mieluinen palvelustehtävä oli helpotus

Kaartinjääkäri Marcus Staplesille määrätty palvelustehtävä oli mieluinen. Hän toimii Ukrainan oppeihin keskittyvässä kehittämisryhmässä puolen vuoden palvelusajalla. 

– Tämä oli iso helpotus. Olen viimeiset kahdeksan viikkoa miettinyt, millaista loppupalveluksestani tulee. 

Erilainen palvelus kehittämisryhmässä kiinnosti Staplesia heti.

– Kuulimme siitä noin viikko sitten. Se kuulosti todella kiinnostavalta, joten päätin hakea. Olen innoissani! Uskon, että pääsen perehtymään asioihin, joista en ole tiennyt aiemmin.

Staples sai kuulla uudesta tehtävästään heti harjoituksesta palattuaan. Kuva: Jooa Granlund

Staples on kotoisin Yhdysvalloista ja suorittaa palvelustaan englanniksi. Hänen äitinsä on suomalainen. 

– Ajattelin, että asepalvelus olisi kiinnostava ja hieno kokemus. Tässä tehtävässä siitä varmasti tulee sellainen!

Innolla johtajakoulutukseen

Kaartinjääkäri Vincent Pons jatkaa palvelustaan johtajakoulutuksessa. Hänet valittiin tulevaksi aliupseerioppilaaksi viestilinjalle. Vaikka Pons olisi ensisijaisesti halunnut asutuskeskustaistelijalinjalle, hän on odottaa tulevaa innolla.

– Viestilinja, todella kiinnostavaa! Se ei ollut ensimmäinen vaihtoehtoni, mutta sellaista sattuu. Pääsin silti johtajakoulutukseen, mistä olen ylpeä. Jännittävää nähdä, mitä seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan.

Pons ei myöskään sulje pois mahdollisuutta Reserviupseerikouluun jatkamisesta. 

– Jos mahdollisuus tulee eteen, miksi ei?

Pons on jo saanut vihiä, mitä johtajakoulutuksessa on luvassa. Kuva: Jooa Granlund

Myös Pons suorittaa palvelustaan englanniksi. Ponsin perhe muutti Australiaan hänen ollessaan nelivuotias. Hän on tyytyväinen päätökseensä tulla armeijaan.

– Olen aina halunnut tulla armeijaan, mutta halusin saada ensin tutkintoni valmiiksi Sydneyssä. 

Tulevaa johtajakoulutusta Pons odottaa innolla. Hän odottaa tapaavansa uusia ihmisiä ja saavansa uusia ystäviä.

– Tästä tulee jännittävä tarina kerrottavaksi kavereille Sydneyssä!