Varusmiehet laiminlyövät hammashygieniaa – hammaslääkärit huolestuneita

Nuorten hampaat ovat heikommassa kunnossa kuin pari vuosikymmentä sitten. Varusmiesten nuuskan käyttö ja napostelu ovat hammaslääkärien painajainen.

Varusmiehistä joka toisella on hammashoidon tarvetta jo palveluksen alkaessa. Paikkaushoidon tarpeessa olevien hampaiden määrä on laskenut muutaman vuosikymmenen aikana, mutta kehitys on hidastunut huomattavasti. Vielä vuonna 1979 varusmiehillä oli keskimäärin neljä paikkaushoidon tarpeessa olevaa hammasta. Vuonna 2015 luku oli enää noin 1,4 hammasta, mutta puolustusvoimien ylihammaslääkäri, lääkintäkomentaja Pertti Patinen kertoo, ettei uusimmissa tutkimuksissa ole huomioitu yhtä tunnetuinta haittaa – viisaudenhampaita.

– Jos tutkimukset tehtäisiin samoilla kriteereillä kuin aiemmat, varusmiesten hammashoidon tarve olisi todennäköisesti jopa entistä korkeampi, Patinen harmittelee.

Viisaudenhampaat puhkeavat noin 20 vuoden iässä ja ovat siksi yleinen vaiva varusmiesten keskuudessa. Joskus viisaudenhampaan kasvu voidaan rauhoittaa paikallishoidoilla niin, että hammas pääsee puhkeamaan riviin. Tilanne vaatii kuitenkin ammattilaisen arvion. Jotkut viisaudenhampaista täytyy poistaa ja siitä on tehtävä päätös yleensä noin 25 ikävuoteen mennessä. Viisaudenhampaat voivat myös aiheuttaa ientulehduksia puhjetessaan.

Yleisin syy varusmiesten hammaslääkärikäynteihin on kuitenkin hammaskarieksen aiheuttama särky.

– Vauriot ovat monesti niin pitkälle edenneitä, että paikkauksen yhteydessä joudutaan tekemään myös juurihoitoa, Patinen kuvailee.

Nuuskan käytön ja napostelun yleistyminen varusmiesten keskuudessa huolestuttaa hammaslääkäreitä. Monilla varusmiehistä on nuuskan aiheuttamia limakalvovaurioita ja ientulehduksia. Ne eivät yleensä vaivaa nuoria, mutta aiheuttavat sairauksia pidemmällä aikavälillä. Tämä kuormittaa yksilön lisäksi koko terveydenhuoltojärjestelmää.

– Nuuskaan ei pidä missään nimessä sekaantua. Sen käyttö aiheuttaa sisäisiäkin haittoja, kuten haima- ja suolistosyöpää. Ne havaitaan hoidon kannalta usein liian myöhään, Patinen varoittaa.

Huonot hampaat liittyvät usein sairauksiin tai heikkoon elämänhallintaan. Esimerkiksi astman ja diabeteksen tyylisten yleissairauksien tiedetään lisäävän hammashoidon tarvetta. Tutkimusten mukaan hammassairauksilta suojaavia tekijöitä ovat puolestaan kaupunkilaisuus, juomaveden korkea fluoripitoisuus sekä ruotsin kieli äidinkielenä.

– Ruotsinkielisyyden positiivinen vaikutus hammashygieniassa on tutkimusten yllättävin löytö. Se voi liittyä asutukseen rannikolla ja kalan määrään ruokavaliossa, Patinen pohtii.

Hammasvaurioita voitaisiin ennaltaehkäistä nuuskan ja napostelun välttämisen lisäksi säännöllisellä harjauksella. Silti vain alle puolet suomalaisista nuorista miehistä harjaa hampaansa suosituksen mukaisesti kahdesti päivässä. Patinen muistuttaa varusmiehiä siitä, että jopa mekaaninen puhdistus vain harjalla ja vedellä on hyödyksi.

– Purukumi ehkäisee bakteerien lisääntymistä, mutta siitä ei ole apua jo muodostuneisiin hammasvaurioihin. Siksi hampaita on on harjattava myös leiriolosuhteissa, Patinen painottaa.

Palveluksessa tapahtuvista tapaturmista noin 14 prosenttia on hammasvammoja. Niiden yleisin syy on liukastuminen tai rynnäkkökiväärin osuminen etuhampaaseen – johtaen yleensä lohkeamiseen. Valtaosa noin kahdestasadasta varusmiehen hammasvauriosta vuosittain on lieviä, mutta jälkivaikutuksia voidaan todeta vielä vuosienkin jälkeen.

– Hampaassa on hermoja ja verisuonia, joten ne voivat devitalisoitua eli mennä kuolioon vasta kauan vaurion tapahtumisen jälkeen, Patinen varoittaa.

Varusmiesten hampaita hoidetaan kolmentoista varuskunnan terveysaseman hammaspoliklinikalla, joista yhdeksällä on oma virkahammaslääkäri ja -hoitaja. Suuhygienistejä on vain kolme. Patinen toivoisi heitä olevan enemmän, sillä nopea apu on tärkeää myös hammashoidossa.

– Nuorten hampaiden hoitaminen on yhteiskunnan velvoite, mutta jokaisen on kannettava vastuu omasta terveydestään, Patinen kiteyttää.