Varusmiehet kantelevat vain harvoin

Kanteleminen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle on keino puuttua puolustusvoimissa havaittaviin epäkohtiin, mutta varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa turvautuminen ulkopuoliseen valvojaan on harvinaista.

Apulaisoikeusasiamies on riippumaton ulkopuolinen laillisuuden valvoja, jolle voi kannella viranomaistoiminnassa tapahtuvista laittomuuksista tai epäkohdista. Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta koskevat kantelut käsittelevän apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen mukaan kanteluiden määrä on tällä hetkellä matalalla tasolla.

– Puolustusvoimista tulleiden kanteluiden määrä oli viime vuonna 34 kantelua, joka on tavattoman vähän. Vaikuttaa siltä, että varusmiesten kanteluille on tällä hetkellä jonkinlainen kynnys, vaikka muodollisesti mitään kynnystä ei ole. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, ettei kantelun mahdollisuudesta tiedetä tarpeeksi tai ettei kantelun arvoisia ongelmia vaan ole, Pölönen analysoi.

Vaikka kanteluita puolustusvoimista tulee vähän, on niissä tavallista useammin perää.

– Kaikki valtionhallintoa koskevat kantelut huomioiden noin joka kuudes kantelu johtaa johonkin toimenpiteisiin, mutta puolustusvoimien kohdalla tämä suhdeluku on ollut useimpina vuosina suurempi, Pölönen kertoo.

 

Kanteluaiheet vaihtelevat puolustusvoimissa laajasti, eikä mitään systemaattisia epäkohtia ole kanteluiden perusteella havaittavissa.

– Tyypillisiä aiheita, joista kanteluita tehdään ovat esimerkiksi tilojen ahtaus, terveydenhuollon saatavuus, kasarmin sisäilmaongelmat tai henkilökunnan käytös. Lisäksi henkilökunnalta tulee jonkun verran kanteluita liittyen muun muassa virantäyttöön tai ylenemisiin.

Mitään nousevia trendejä ei kanteluista myöskään erotu. Paljon medianäkyvyyttä saanut naisten kohtelu asepalveluksessa ei esimerkiksi näy apulaisoikeusasiamiehen tilastoissa.

– Ei naisten kohtelua koskevia kanteluita ole tullut pitkiin aikoihin. Muutenkin kanteluita simputuksesta tai väitetyistä kaltoinkohteluista tulee todella vähän, joka on tietysti hieno asia.

 

Kanteluprosessi itsessään on hyvin vapaamuotoinen, vaikka laillisuusvalvonnasta onkin kyse. Kantelun tekemiseen ei tarvita juristia tai oikeudellista sanavarastoa.

– Kantelun voi tehdä esimerkiksi lähettämällä sähköpostin, jossa kuvataan lyhyesti ja vapaamuotoisesti kantelun kohde. Omat yhteystiedot on tietysti liitettävä myös mukaan. Me käymme kaikki kantelut läpi, ja mahdollisesti hankimme omatoimisesti lisämateriaalia tai pyydämme kantelun kohteelta esimerkiksi selvityspyyntöä asiasta.

Jos kantelu on aiheellinen, johtaa se myös toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

– Prosessi johtaa useimmiten siihen, että asiasta tehdään oikeudellisesti perusteltu kannanotto menettelyn lainmukaisuudesta. Se ei ole sinänsä oikeudellisesti sitova, mutta käytännössä vastaanottajatahot seuraavat kannanottojamme varsin tarkasti. Voimme myös tehdä esityksiä jonkun epäkohdan oikaisemiseksi, Pölönen painottaa.

Apulaisoikeusasiamies noudattaa toiminnassaan julkisuuslakia, joten anonyymejä kanteluita ei voi tehdä.

– Tietysti kaikki arkaluontoinen tieto jää lain mukaisesti salassa pidettäväksi, mutta olennaista on ymmärtää, että jos kantelua lähdetään täysimääräisesti tutkimaan, niin kantelun kohteelle tulee tiettäväksi, kuka kantelun on tehnyt.

 

Tiistaina 26. helmikuuta apulaisoikeusasiamies teki tarkastuksen Pääesikuntaan, jossa kartoitettiin kokonaiskuvaa puolustusvoimien tilanteesta. Tämän lisäksi Pölönen kiertää vuosittain tarkastamassa kuudesta kahdeksaan varuskuntaa.

– Valtaosa puolustusvoimia koskevista tarkastuksista tehdään varuskuntiin, joissa tarjoamme varusmiehille mahdollisuuden keskustella luottamuksellisesti. Se on meille hyvin olennaista tiedonsaannin kannalta, kun kanteluita tulee niin vähän.

Pölösen mukaan puolustusvoimat on ulkopuolisen laillisuusvalvojan näkökulmasta hyvä yhteistyökumppani.

– Puolustusvoimissa näkyy se, että toimintatavat on hyvin selkeästi ohjeistettuja ja valvontarutiinit toimivat. Tässä mielessä puolustusvoimat on esimerkillinen hallinnonala, sillä täällä on toimiva sisäinen laillisuusvalvonta.

Apulaisoikeusasiamies haluaa vielä erityisesti korostaa, että kantelumahdollisuutta kannattaa tarpeen tullen hyödyntää.

– Kanteleminen ei tietenkään ole itsetarkoitus, mutta kyllä meille voi kirjoittaa niin isoista kuin pienistäkin asioista. Todella toivon, että kanteluita tulee, jos vaan on jokin sellainen asia, jonka haluaa ulkopuolisen tahon selvittävän, Pölönen tiivistää.