"Ei koskaan tiedetä varmuudella, mitä tauteja uudet alokkaat kantavat mukanaan" – Varuskuntien tautihuippu vielä tulossa
Sotilaslääketieteen keskuksen mukaan sairaustapausten määrä on tavanomainen suhteessa aikaisempiin vuosiin.
Jatkuva yskiminen, nouseva kuume ja juuttuminen punkkaan. Kulunut talvi on kurittanut tällaisilla vaivoilla varusmiehiä. Sairastapausten määrällinen huippu on kuitenkin vasta tulossa, jos tilastoihin on uskomista.
Puolustusvoimien epidemiologi Jaana Kuoppala kertoo, että infektioiden määrä on ollut tämän talven aikana tavanomainen. Tällä hetkellä varuskunnissa kiertää erityisesti influenssa A-virus.
Muita tänä vuonna havaittuja taudinaiheuttajia ovat totuttuun tapaan muun muassa rinovirus ja enterovirus, harvinaisempina esimerkiksi mykoplasma sekä pneumokokki.
Hänen mukaansa hengitystieinfektioiden lisääntyminen keskellä syksyn tai kevään palveluskautta on tavallinen ilmiö.
– Seuraavat kolme kuukautta, sanotaan maaliskuuhun mennessä, olemme paljon viisaampia siitä, minkälaisena kevät näiden hengitystieinfektioiden osalta näyttäytyy.
Infektioiden määrällinen huippu ajoittuu Kuoppalan mukaan yleensä helmi-maaliskuun taitteeseen. Sairaustapausten määrä liittyy olennaisesti uusien saapumiserien palveluksen alkamiseen.
– Lähtökohtaisesti virusten ensitapaukset kannetaan sisään porttien ulkopuolelta.
Kuoppala jatkaa, että uusiin tulokkaisiin liittyy myös muuttuvia tekijöitä. Varuskuntien välillä voi olla suuriakin eroja.
– Ei koskaan tiedetä varmuudella, mitä tauteja uudet alokkaat kantavat mukanaan.
Kuoppala sanoo, että vuonna 2024 adenoepidemiat olivat osittain poikkeuksellisia. Siitäkin huolimatta hengitystieinfektioiden määrä on noudattanut kausivaihtelua aikaisempien vuosien aikana.
Varusmiehiltä toivotaan avoimuutta oireisiin liittyen, jotta henkilökunta osaa reagoida asianmukaisesti. Kuva: Remu Shemeikka
Kuoppala kertoo, että suuri osa tautien leviämisen vastaisesta työstä on valistustyötä. Tätä pyritään tehdä erilaisilla kampanjoilla, kehottamalla pesemään käsiä useasti ja yskimällä hihaan tai nenäliinaan.
Myös avoimuuteen oireista kannustetaan. Tämä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan tilannetta ja päättämään mahdollisista jatkotoimista.
– Aina silloin, jos katsotaan, että epidemia on käynnissä, niin lisätään ja tehostetaan siivousta yksiköissä, joissa on tartuntoja.
Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat kasvomaskien käyttöönotto sekä kohortointi. Joissain harvinaisissa tilanteissa, kun taudinaiheuttajana on yleisvaarallinen virus tai bakteeri, voidaan käyttää eristystä tai karanteenia.
– Koronapandemia vaikutti merkittävästi käytäntöihin, lähinnä muuttaen epidemian hallintaan liittyvän toiminnan systemaattisemmaksi. Tiettyjen yleisten käytäntöjen, kuten käsienpesun lisäksi ymmärretään, milloin on mielekästä ottaa käyttöön väliaikaisesti rajoittavia toimenpiteitä.
