"Hyvä esimerkki viranomaisyhteistyön saumattomuudesta Suomessa" – Vartiolaiva Tursas siirtyi osaksi Rannikkolaivastoa

Aiemmin Rajavartiolaitoksessa palvellut alus luovutettiin Merivoimien huolto- ja tukialukseksi.

Valikoitunut joukko niin Rajavartiolaitoksen kuin Merivoimien sotilashenkilöstöä on kokoontunut 61 metriä pitkän aluksen peräkannelle. Pienen hetken hiljaisuutta rikkoo ainoastaan satamaan puhaltava merituuli.

Yhtäkkiä kannella kaikuu huomiovihellys ja Laivaston soittokunta aloittaa Merivoimien kunniamarssin. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen sekä Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Tom Hanén ovat saapuneet paikalle ja nousevat nyt laivaan.

– Huomio, laske valtiolippu, käsky kuuluu.

Käsillä on vartiolaiva Tursaan luovutus- ja vastaanottotilaisuus. Lähes 40-vuotisen historiansa ajan alus on palvellut Merivartiostoa. Useat paikalle tulleista ovat työskennelleet aluksella vuosia.

Maanantaina aluksella alkoi kuitenkin uusi aika, kun se siirtyi osaksi Merivoimia ja Rannikkolaivastoa. Samalla aluksen salkoon nousi Puolustusvoimien tunnukseksi kielekkeinen valtiolippu.

Vuonna 1986 rakennettu Tursas on 61 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Kuva: Sol Martin Jõemaa

Merivoimissa alus pääsee huolto- ja tukitehtäviin, kuten esimerkiksi polttoaineen, ruoan ja taistelumateriaalin kuljetukseen. Tursasta voidaan käyttää myös sukeltajien tukialuksena ja hinaajana. Näiden ohella alusta käytetään myös mittaus- ja koetoimintaan.

– Mahdollista lisävarustelua ja tehtäväkentän laajentamista tarkastellaan aluksen käyttöönoton myötä, Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsia kertoo.

Merivoimien omien tehtävien lisäksi alus sopii hyvin myös tehtäviin, joissa tuetaan toisia viranomaisia eli annetaan virka-apua.

Yhteistyötä parhaimmillaan

Rajavartiolaitos on rakennuttamassa kahta Turva-luokan ulkovartiolaivaa, jotka valmistuttuaan vastaavat Rajavartiolaitoksen merellisistä tehtävistä. Toinen aluksista otetaan käyttöön jo tänä vuonna ja tämän johdosta Rajavartiolaitos luopuu Tursas-luokan aluksista.

– Tarvitsimme melko nopeasti siltaratkaisun siihen, että pärjäämme huolto-, tuki- ja koetoimintatehtävissä, Joutsia kertoo.

Näin ollen Merivoimien komentaja käynnisti selvityksen ratkaisun löytämiseksi.

– Yhdessä Merivoimien esikunnan kanssa päädyttiin selvityksessä siihen, että tämä olisi meille hyvä ja kustannustehokas ratkaisu, Joutsia kuvaa.

Tursaan käyttöönoton myötä Merivoimat voi poistaa vanhaa kalustoaan käytöstä ja samalla pidentää Tursaan elinkaarta.

Alukselle nostettiin kielekkeinen valtiolippu uuden hallinnoijan tunnukseksi. Kuva: Vilho Kuusisto/Rannikkolaivasto

Sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos luovutti aluksen lopulta Merivoimien käyttöön vastikkeetta. 

– Tursaan luovutus on erinomainen osoitus yhteistyömme syvyydestä. Samoin se on myös yleisemmin hyvä esimerkki viranomaisyhteistyön saumattomuudesta Suomessa, Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Sauli Rimmanen kehuu.

Vaikka vuonna 1986 Uudenkaupungin telakalta valmistuneella aluksella on jo ikää, Rimmanen korostaa, että alus on pidetty hyvässä kunnossa.

– Aluksen aiemmalle henkilöstölle on syytä osoittaa parhaimmat kiitokset, että vanha rouva on erinomaisessa kunnossa, hän kiitti puheessaan.

Esikuntapäällikkö Joutsia arvioi, että Tursas tulee olemaan Merivoimien käytössä 5–10 vuoden ajan.

Historia täynnä tapahtumia

Aluksen päällikkönä vuosikymmeniä sitten palvellut kapteeniluutnantti (evp) Timo Tammiala kertoo, että Tursaan historiaan on kuulunut lukuisia pelastustehtäviä.

– Ulkovuoro on yleensä aika pitkä ja tylsä: vahditaan merirajaa, jossa ei ole mitään erityistä. Mutta Tursaan kanssa kohdalle sattui aina jotain, mikä toi tekemistä, Tammiala pohjustaa.

Aluksen ensimmäisen Rajavartiolaitoksen lipun nostanut ja aluksella lähes 12 vuotta palvellut pursimies (evp) Markku Lindroos muistuttaa, että alus on ollut mukana myös pelastustöissä, kun autolautta M/S Estonia upposi syksyllä 1994.

– Pelastustöissä kannelle pyyhkäisi korkea aalto ja sai pitää kunnolla kaiteista kiinni pysyäkseen laivalla. Sen jälkeen radiosta kysyttiin, onko kaikki kotona, Lindroos muistelee.

Pelastustehtävien lisäksi alus on päässyt osallistumaan historiansa aikana myös etsintätehtäviin, kuten panssarilaiva Ilmarisen etsiminen.

”Ei tämän hienompaa laivaa ole” toteaa Tammiala. Hänen oikealla puolellaan on jo aluksen rakentamista valvonut komentaja (evp) Tuomas Kuuppo ja pursimies (evp) Lindroos. Kuva: Vilho Kuusisto/Rannikkolaivasto

Lindroosin mukaan toimintaa aluksella voitiin jatkaa, vaikka Tursas oli välillä jopa 45 asteen kulmassa.

– Miehistö pystyy mihin vaan, kunhan se on hyvin koulutettua, Lindroos linjaa.

Liesien keinuripustimien ansiosta myös ruoanlaitto onnistuu aluksella, vaikka keliolosuhteet olisivat mitä vain.

– Ja kriisin hetkellä miehistön kroppa laittaa niin paljon adrenaliinia, että kukaan ei edes oksenna, Lindroos jatkaa.

Lindroos nostaa esille myös Tursaan erinomaisen jäänmurtokyvyn.

– Vain yhden kerran minun aikanani on tarvittu jäänmurtajan apua, kun jäimme ahtojäihin kiinni ja kovan tuulen vuoksi jääkenttä alkoi liikkua.