Varhain palveluksensa keskeyttävät palaavat vain harvoin

Suurin osa varusmiespalveluksen keskeytyksistä tapahtuu ensimmäisten kolmen viikon aikana. Niiden vähentämisessä on haastetta, mutta keinoja löytyy.

Maanpuolustuskorkeakoulussa esiteltiin viime perjantaina lääketieteen lisensiaatti Matti Lehesjoen väitöstyö, Varusmiespalveluksen varhainen keskeytyminen terveydellisistä syistä. Tutkimuksessa selvitettiin laajalla aineistolla vuonna 2011 palveluksensa aloittaneiden keskeyttämisiä ja niiden perusteita, sekä muutoksia palvelusluokituksessa.

– Pitkään lääkärintarkastusohjeiden ja terveystarkastuksen kanssa töitä tehneenä jäin miettimään, miksi asepalvelus keskeytyy ensi viikkoina lähes yhtä usealla kuin mitä kutsunnoissa vapautetaan, Lehesjoki kommentoi.

Puolustusvoimien terveystarkastusohjeen mukaan palvelusluokituksen tarkoituksena on varmistaa, että asevelvollinen suoriutuu asevelvollisuuslaissa tarkoitetusta palveluksesta, eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta. Lehesjoen mukaan olisi tarkoituksenmukaista, että palvelusluokitus saataisiin kuntoon ennen kuin varuskunnan porteista astellaan sisään.

– Puhutaan reilusta tuhannesta ihmisestä vuodessa, joiden palvelus keskeytyy ihan alkuviikkoina. He ovat mahdollisesti ehtineet irtisanoa asuntonsa tai lykätä opiskelupaikkaansa, ja kun sitten he parin päivän päästä palaavat siviilielämään, ovat vaikutukset yksilölle suuret, hän pohtii.

Puolustusvoimissa ylilääkärin tehtävissä vuosina 1987–2016 palvellut Lehesjoki antoi tutkimuksessa kaikkiaan kuusitoista suositusta liittyen palvelusluokitukseen. Yhtenä esimerkkinä hän kehotti kiinnittämään tarkemmin huomiota sairauden säännölliseen itsehoitoon ja palveluksen alun olosuhteisiin.

– Motivaatio itsehoitoon voi esimerkiksi astman ja selkäoireiluiden osalta jäädä riittämättömäksi uusissa olosuhteissa. Alun kiire ja pitkät päivät ja nopeassa tahdissa esiin tulevat uudet ja aiemmin vieraat asiat voivat myös ahdistaa nuoria miehiä, jotka ovat aiemmin tunteneet itsensä terveiksi, hän kiteyttää.

Yksi keino voisi olla some-agenttien ja varusmiesten vertaistuen painottaminen jo ennen palveluksen alkua. Some tavoittaa käytännössä kaikki ennen varusmiespalveluksen alkua. Kaikkiaan Lehesjoki korostaa sitä, miten tärkeää on pitää huolta portista astelleista, ja käyttää keskeyttämistä vasta viimeisenä keinona.

– Varusmiespalveluksen suorittaminen menestyksellä saattaa olla monelle ensimmäinen menestyminen elämässä. Motivoituneen, portista sisään astuneen sotilaan auttaminen palveluksen aikana on arvokasta, Lehesjoki päättää.

Lue lisää tutkimuksen tuloksista ja menetelmistä 21.6. ilmestyvästä Ruotuväestä!