"Euroopan unionilla on monia työkaluja, joita Natolla ei ole" – Varautuminen laajamittaiseen sodankäyntiin on nyt eurooppalaisen politiikan keskiössä

Eurooppa-foorumin teemoissa korostuvat turvallisuuspoliittisen ympäristön muutokset, Euroopan kilpailukyky ja EU:n monivuotinen rahoituskehys.

​​​​​​Vahva eurooppalainen puolustusvalmius varmistetaan kahden- ja monenvälisillä puolustusyhteistyön verkostoilla sekä kansallisen maanpuolustuksen vahvistamisella, uskoo puolustusministeriön puolustusyhteistyöyksikön johtaja Karoliina Honkanen.

– Puolustuspolitiikassa tapahtuu tällä hetkellä varsin paljon, ja varautuminen laajamittaiseen sodankäyntiin sekä Ukrainan tukeminen ovat nousseet eurooppalaisen puolustuspolitiikan keskiöön. Puolustusyhteistyössä toiminnan volyymi, laajuus ja syvyys on kasvanut viime vuosina merkittävästi, Honkanen linjaa Eurooppa-foorumin paneelissa Turussa.

Honkanen pitää tärkeänä EU:n puolustusaloitteita, joista hän nostaa esimerkkeinä EU.n puolustusrahaston vuodelta 2021 sekä Valkoiseksi kirjaksi nimetyn suunnitelman, jonka tavoitteena on EU:n puolustuskyvyn vahvistaminen pitkällä aikavälillä. Valkoisen kirjan keskiössä on myös jatkaa tukea Ukrainalle.

Euroopan puolustusteollisuuden osalta keskeisin kysymys on puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistaminen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.

– Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen EU:ssa ampumatarviketuotantoa lähdettiin kasvattamaan muutaman sadan tuhannen vuosituotannosta, ja pian saavutetaan kahden miljoonan raskaan tykistöammuksen vuosituotantokapasiteetti. Tavoitteena on vastata siihen, että laajamittaiseen Euroopan puolustamiseen on riittävä teollinen kapasiteetti, jatkaa puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö, ylijohtaja Olli Ruutu.

Nato ja EU toisiaan täydentämässä

Honkasen mukaan Euroopan turvallisuusympäristö on haastavin sitten toisen maailmansodan. Hänen näkemyksensä mukaan EU ja Nato ovat viime vuosina entistä enemmän täydentäneet toisiaan.

– Natossa on se perusta ja koneisto, joka tarvittaessa mahdollistaa yhteisen puolustuksen toimeenpanemisen. EU:lla taas on monia työkaluja, joita Natolla ei ole, kuten EU:n rahoitusinstrumentit ja mahdollisuus vahvistaa puolustusteollista pohjaa sekä lainsäädäntö.

Honkasen mukaan näiden toimielinten yhteistyöstä paras esimerkki on sotilaallinen liikkuvuus, mikä tarkoittaa joukkojen ja materiaalin nopeaa ja sujuvaa liikkumista Euroopassa. Sen kehittäminen on yksi Suomen ajamista EU–Nato -yhteistyön merkittävimmistä painopisteistä.

Lisäksi Honkasen mukaan Euroopalle, mutta erityisesti Suomelle on kriittisen tärkeää, että Yhdysvallat pysyy jatkossakin sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Hän muistuttaa, että Naton puolustusmenoista 60–70 prosenttia tulee Yhdysvalloilta.

– Tulevaisuudessa tarvitsemme vastuun siirtoa ja oikeudenmukaisempaa työnjakoa Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välillä. Jatkossa Yhdysvallat keskittyy entistä enemmän kotimaansa sekä indopasifisen alueen asioihin, jolloin Euroopalle jää Eurooppa ja Ukraina. Tämä on se suunta, mihin olemme menossa.