Vapaudenristit jaettiin Säätytalolla
Suomen vanhimman ritarikunnan kunniamerkeillä palkittiin ansioituneita. Vapaudenristit perustettiin vuonna 1918 C. G. E. Mannerheimin aloitteesta.
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään huomenna 4. kesäkuuta. Tasavallan presidentti myöntää päivän yhteydessä eri ritarikuntien kunniamerkkejä. Maavoimien komentajalle, kenraaliluutnantti Seppo Toivoselle myönnetään Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan komentajamerkki. Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan komentajamerkin saa puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraaliluutnantti Harri Ohra-aho.
Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä myönnetään sekä sotilaille että siviilihenkilöille muun muassa ansiokkaasta työstä isänmaan hyväksi. Tänään Säätytalolla Helsingissä järjestetyssä jakotilaisuudessa ristejä myönnettiin ennen kaikkea sotilashenkilöille.
Tunnustuksista korkeimman sai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa. Heinäkuun alussa reserviin siirtyvä Honkamaa otti 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen vastaan hyvillä mielin.
– Mitalit aina, ja tämä erityisesti otetaan vastaan nöyrin mielin ja kannetaan ylpeydellä. Vapaudenristin ritarikunta on tunnettu nimenomaan Mannerheimin ritarikuntana, ja merkitys on sotilaalle mikäli mahdollista vielä suurempi kuin monen muun tunnustuksen, Honkamaa totesi jakotilaisuudessa.
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit myöntää ritarikunnan suurmestari, tasavallan presidentti ritarikunnan hallituksen esityksestä. Kunniamerkkejä jaettiin esimerkiksi puolustusvoimien eteen tehdyssä työssä ansioituneille. Tunnustuksia myönnettiin myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä toimimisen perusteella. Tilaisuuteen kunniavieraana osallistunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kehui Säätytalon puitteita ja ritarikunnan historiaa.
– Tilaisuus oli erittäin hyvä ja arvokas. Mielestäni on erittäin hienoa, että kaikki palkittavat voidaan kutsua tällaiseen tilaisuuteen, joka järjestetään hienossa ympäristössä. Ritarikunnalla on hieno ja monimuotoinen historia, jonka eri käänteisiin liittyy voimakkaasti Suomen marsalkka Mannerheim – tilaisuudessa on tietynlainen erityinen luonne, Lindberg kommentoi.
Marsalkan ohjeilla
Vapaudenristit perustettiin Carl Gustaf Emil Mannerheimin aloitteesta Suomen sisällissodan aikana. Vuonna 1944 Suomen marsalkka Mannerheim vahvisti ristejä koskevan ohjesäännön, joka on yhä voimassa. Kunniamerkkejä jakamassa olleen kenraaliluutnantti evp Antti Simolan mukaan marsalkan arvovalta lisää tunnustusten merkitystä entisestään.
– Mannerheim kantoi henkilönä suuren vastuun isänmaasta niinä vuosina, kun se on ollut vaarassa – vapaussodassa, mutta etenkin talvi- ja jatkosodassa. Kun hänen tekemillään ohjeilla tänään palkitaan työstä maanpuolustuksen hyväksi, jokainen varmasti osaa arvostaa tunnustusta, Simola totesi.
Tällä kertaa Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeillä palkittiin yhteensä 19 ansioitunutta henkilöä. Simolan mukaan maanpuolustushenki on hyvin korkealla palkitussa joukossa, mutta myös koko yhteiskunnassa.
– Ainakin minun havaintojeni mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ajatus isänmaasta ja sen säilyttämisestä on yksi korkeimmalle nostetuista henkisistä arvoista. Nuoriso on tänä päivänä monella tavalla isänmaallista. He ovat sitä ehkä eri tavalla kuin edeltävät sukupolvet – he ehkä katsovat asiaa uusin silmin, kansainvälisemmin näkökulmin, mutta suomalaisina ja suomalaisten parasta ajatellen.
