Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakimuutokset lähtivät laimeasti käyntiin

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevien uudistusten kanssa on eletty koronan sotkema vuosi. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto toteavat yhteen ääneen, että uudistuksessa on sekä hyviä että huonoja puolia, eikä sen onnistumista voida täysin arvioida vielä yhden, supistuneen toimintavuoden jälkeen.

Vuoden 2020 olisi pitänyt olla uudenlaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen pioneerivuosi. Vuodenvaihteen lakimuutoksessa vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus siirrettiin yksinomaan Puolustusvoimien tehtäväksi ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) tehtäväksi jäi sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus.

Reserviläisjärjestöt ovat kokeneet lakimuutoksen lisänneen byrokratiaa. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä näkeekin uudistuksessa sekä mahdollisuuksia että kehitettävää. Hän muun muassa kiittää uudistusta siitä, että nyt vapaaehtoisessa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa järjestöt saavat käyttää Puolustusvoimien kalustoa harjoitteluun. Hän mainitsee myös MPK:n uudistuksen yhteydessä alkunsa saaneen valmiuspäällikköjärjestelmän keskeisenä parannuksena.

– Valmiuspäälliköt MPK:ssa suunnittelevat koulutusta ja toimivat yhteyspintana sijoitustoiminnassa kertomalla, millaisia reserviläisiä löytyy, Mäkelä avaa uutta järjestelmää.

– Puolustusvoimilla heille taistelijaparina on vapaaehtoisen maanpuolustuksen upseeri, joka toimii aluetoimistossa ja hoitaa sijoittamisen.

Puolustusvoimien kalustolla saa harjoitella MPK:n koulutuksissa, mutta ampua ei saa. Mäkelä kertoo, että uudistuksessa ajatuksena oli hyödyntää edeltävän ajan kouluttajia uudessa järjestelmässä.

Puolustusvoimien tarkat ohjeet ja säännöt saattavat luoda koulutuksiin hassuja pullonkauloja: muun muassa Puolustusvoimien koulutuksessa ja kalustolla ammuttaessa koulutus saattaa sitoa useitakin virkamiehiä valvontatehtäviin, vaikka reserviläistaustaisilla kouluttajilla muuten tarvittava osaaminen ja pätevyydet olisivatkin. Lisäksi uudistuksen käyttöönotto luo hänen mukaansa ymmärrettävää kitkaa koulutukseen.

– Ei ole mikään salaisuus tai yllätys, että ensimmäisenä vuonna – ja vielä koronan kanssa – koulutus on todennäköisesti toiminut merkittävästi matalammalla tasolla kuin esimerkiksi viime vuonna. On tärkeää, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen: emme ole riittävän hyvällä tasolla vielä, Mäkelä muistuttaa.

Ammuntamahdollisuuksiin kaivataan joustoa

Myös Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mielestä uudistus on kaksijakoinen, ja hän naurahtaakin, että kyllä sen kanssa voi elää. Ensimmäisenä valuvikana hän mainitsee sen, että MPK:n järjestämä niin sanottu varautumis- ja turvallisuuskoulutus ei ole lakisääteinen hallintotehtävä, eli siihen ei voi käyttää valtion apua. Tämä tarkoittaa, että niihin osallistuminen on kalliimpaa.

– Meillä suuri osa jäsenistä on sellaisia, joilla ei ole sodan ajan sijoitusta, ja olemme ajatelleet, että varautumis- ja turvallisuuskoulutus voisi olla väylä siihen, että voisi tehdä jotain muutakin. Kun tulee vähän ikää, voisi osallistua ja sitä kautta löytää itselleen jonkin kasvupolun, Pohjola maalaa.

Pohjolan mielestä ei ole myöskään järkevää, että lakiin on kirjoitettu, millaisia ammuntoja saa ja ei saa järjestää. Hän selvittää, että eri alueilla voi olla ammuntojen suhteen erityyppisiä tarpeita, joita laki ei huomioi. Reserviläisten ampumaharrastus on lisäksi huomattavasti monipuolisempaa kuin lain MPK:lle sallimat ammunnat.

Vaikka aseistukseen yleisesti onkin saatu MPK:n uusien kiväärien myötä tänä vuonna parannusta, Pohjolan mukaan hieman haasteita tuottaa kuitenkin se, missä harjoituksissa eri yhdistysten aseita saa käyttää. Esimerkiksi MPK:n aseita ei voi käyttää kuin sen omassa toiminnassa.

– Uskon, että tietä yritetään kuitenkin silotella Puolustusvoimien ja MPK:n omilla määräyksillä lain puitteissa, Pohjola tuumaa.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on kertonut, että Koulutus 2020 -ohjelman startin jälkeen seuraavana panostusvuorossa on reserviläisten koulutus. Tämä on myös Pohjolan mukaan hyvä asia. Hän painottaa sitä, että jokainen pääsisi edes kerran kertausharjoituksiin ensimmäisessä sijoituksessaan. Pohjola korostaa myös sijoittamattoman reservin tärkeyttä.

Reserviläisliiton Pohjola haluaa muistuttaa, että vaikka järjestöt eivät ole Puolustusvoimiin sidonnaisia, niiden tarkoitus on tukea Suomen puolustusjärjestelmää.
(Kuva: Peetu Oksanen)

Byrokratia ei estä osallistumista

Myös Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtajan Marko Patrakan mukaan uudistus hakee vielä käytännön muotoaan. Nykymallin erityisenä ongelmana hän mainitsee byrokraattisuuden ja sen, miten mukaan pääseminen vaatii turhan paljon sitoutumista. Hänen tullessaan mukaan toimintaan oli siihen pääseminen paljon helpompaa kuin nykyisin.

– Sinne vain! Riitti, kun osoitti mielenkiintonsa toimintaa kohtaan ja halua kouluttaa, Patrakka luonnehtii.

Hän kuitenkin kannustaa olemaan aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Erityisesti hän kannustaa nuoria tutustumaan oman paikallisyhdistyksensä toimintaan; siellä tapaa muita kiinnostuneita harrastajia ja saa hyvät tiedot ja taidot jatkaa.

Mäkelä mainitsee erityisen antoisana toiminnan tarjoamat yhteiskunnalliset verkostot ja sen, miten harrastus irrottaa arjesta ja sillä on hyvä tarkoitus. Pohjola taas kertoo, miten harrastus on myös monipuolista ajanvietettä: on mahdollisuus tehdä kaikenlaista aina ammunnasta erilaiseen liikuntaan.