Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus haasteen edessä
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on joutunut seinää vasten Valtiovarainministeriön 12. elokuuta julkaiseman talousarvioesityksen vuoksi. Esityksessä MPK:n valtionapua pienennettiin ensi vuodelle 400 000 euroa kuluvaan vuoteen nähden.
MPK on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut, joiden tulosten on tarkoitus olla selvillä 19. lokakuuta.
Yhdistyksen puheenjohtajan Tapio Peltomäen mukaan toimintaa on pyritty toteuttamaan hyvin kustannustehokkaasti jo aiemmin. Valtionapu on 1990-luvun alussa perustetun yhdistyksen historian aikana aaltoillut suuresti, mutta näin alhaalle se ei ole tätä ennen laskenut.
– Meidän täytyy nyt hakea vaihtoehtoja siihen, miten saamme toiminnan toteutumaan. Päätehtävämme koulutus tulee varmasti ainakin väliaikaisesti laskemaan siitä hyvästä tasosta, jossa se on nyt.
Vuonna 2008 tuli voimaan laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa määritellään MPK:lle kolme selkeää tehtävää. Peltomäen mukaan niiden täyttäminen tulee olemaan hyvin haasteellista tulevaisuudessa. Yhdistyksen rakenteelle täytyy hänen mukaansa tehdä muutoksia.
– Vastuullisina toimijoina meidän täytyy nyt tehdä jotain, että saamme tasoitettua 20 prosenttia pienemmän valtionavun riittämään meille annettuja tehtävien suorittamiseen. Muuten me ajamme päin seinää rahojen loppuessa.
Neuvotteluissa käsitellään yhdistyksen taloudellista ja tuotannollista tilaa sekä siitä mahdollisesti aiheutuvia uudelleenjärjestelyjä. Peltomäen mukaan yhdistyksen henkilöstö saattaa toimenpiteiden johdosta vähentyä pahimmassa tapauksessa noin 10 henkilötyövuodella.
– Kokopäivätoimisia työntekijöitä meillä on 35 henkilöä, ja lisäksi osa-aikaisina työskentelee suurinpiirten saman verran ihmisiä. Osa muutaman päivän vuodessa, osa joitain päiviä kuukaudessa. Tälläisen vähennyksen saaminen on meille iso asia.
Toimintamäärärahojen vahvistuminen vuoden loppupuoliskolla on vaikeuttanut toiminnan suunnittelua aiemminkin, mutta näin isoihin toimenpiteisiin ei ole yhdistyksen ennen tarvinnut ryhtyä. Aktiivisilta reserviläisiltä puuttuvia euroja ei Peltomäen mukaan kuitenkaan tulla ottamaan.
– Mielestäni ei ole vaihtoehto, että nostaisimme kurssien hintoja tämän vuoksi, muutoin niissä mennään normaalin kustannuskehityksen mukaan. Ihmiset käyttävät valtavasti omaa vapaa-aikaa ja panostavat omaan valmiuteensa toimia poikkeustilanteissa, mikä on hienoa. Hintojen nosto saattaisi myös vaikuttaa kysyntään, joka tällä hetkellä on loistava.
