Vapaaehtoinen maanpuolustus elää ajassa

Koronan sävyttämä alkuvuosi on ollut vapaaehtoiselle maanpuolustukselle digiloikan nopeuttaja sekä muutosprosessin alku, sillä vuodenvaihteen lainmuutos toi kentälle uusia tehtäviä.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on syksyllä hiljalleen palaamassa täyteen vauhtiinsa koronatilanteen sen salliessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali evp. Pertti Laatikainen kertoo perinteisen vapaaehtoisen harjoitustoiminnan olleen täysin tauolla maaliskuun alusta toukokuun loppuun.

– Kesäkuun alusta olemme voineet jo käyttää ampumaratoja ja on ollut testaustoimintaa sekä fyysisiä harjoituksia. Syksyllä on tulossa näillä näkymin isojakin harjoituksia. Hygieniaohjeita ja turvavälejä noudatetaan THL:n suositusten mukaisesti, Laatikainen kertoo.

Verkkoon, mars ja mars

Koronatilanne vaati nopeita reaktioita vapaaehtoisten koulutusten ylläpitämiseksi. Perinteisen harjoitustoiminnan sijaan panostukset siirtyivät verkko-oppimiseen. 

– Koronatilanne vaati meitä tekemään nopean digiloikan. Meillä on muutamia verkkokursseja, joista tuli suorastaan menestystuotteita. Eräs niistä on ollut taktiikan kieltä koskeva kurssi, joka on tehty yhteistyössä Editan kanssa. Verkkokurssit ovat mielestäni osoitus siitä, että MPK pystyy elämään ajassa, Laatikainen kehaisee.

MPK:n kurssit järjestetään Puolustusvoimien PVMoodle-alustalla. Etäkurssit ovat maksuttomia. Maaliskuun alussa koronakriisin alkaessa verkossa opiskeli 600-700 henkilöä, kun toukokuun loppuun mennessä määrä oli kasvanut jo kolmeen tuhanteen. Myös suosittuihin kyberturvallisuus- sekä infoturvallisuukursseihin tullaan jatkossa panostamaan.

Monia muutoksia MPK:lle

Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lainmuutoksen myötä MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyi Puolustusvoimille ja MPK:n tehtävänä tuleekin jatkossa olemaan sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen, tutustumistoiminnan sekä tiedotuksen ja valistuksen toteuttaminen. Laatikainen kertoo suhtautuvansa muutoksiin positiivisesti.

– Muutokset ottavat aikansa, sillä vapaaehtoistoiminnassa vuosi on lyhyt aika. Meillä on 2-3 vuotta aikaa rakentaa uutta järjestelmää, mikä tarkoittaa uusia koulutuksia, uusia yhteistyökumppaneita sekä asehankintoja. Positiivista on myös se, että resurssimme tuotiin tasolle, jolla pystymme kunnolla täyttämään tehtävämme, Laatikainen kiittelee.

Vaikka sotilaallisen koulutuksen toteuttaakin jatkossa Puolustusvoimat, niin Laatikaisen mukaan MPK:n tehtävät silti laajenivat, sillä sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus määriteltiin uudestaan. MPK:lla on nyt mahdollisuus käyttää kaikkia Puolustusvoimien aseita Puolustusvoimien valvonnassa. Laatikainen kokee muutoksen olevan reserviläisille motivoiva. 

Uusi laki toi MPK:lle myös uuden tehtävän järjestää yli 16-vuotiaille nuorille ja naisille tutustumistoimintaa maanpuolustukseen. Palaset tutustumistoiminnalle ovat olleet jo olemassa, sillä esimerkiksi lukiolaisten turvakurssit lanseerattiin jo 2000-luvun alussa sekä yli 18-vuotiaille on ollut tarjolla varusmiespalvelukseen tutustumiskoulutusta. Myös tiedotusta ja valistusta aiotaan tehostaa. 

– Esimerkiksi nuoret naiset haluavat tulla kursseille testaamaan, miten se reppu kulkee viikonloppuna koulutuksessa mukana ja mahdollisesti pääsee vielä sitten ampumaankin, Laatikainen kertoo.

Lainmuutos tarkoittaa MPK:lle myös syvenevää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Laatikaisen mukaan esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat olleet yhdistykseen aktiivisesti yhteydessä. Yhdessä on pohdittu muun muassa sitä, minkälaista toimintaa voitaisiin tarjota maahanmuuttajataustaisille henkilöille.

– Maanpuolustus on erinomainen tapa integroida henkilöitä suomalaiseen yhteiskuntaan, Laatikainen suitsuttaa.

Uusia tehtäviä tarjolle

Lainmuutos lisäsi henkilöstöä sekä Puolustusvoimissa, että MPK:n puolella. Maaliskuun alussa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana aloittaneen eversti Jukka Nurmen tehtävä on esimerkki uusista tehtävistä viroista. Kaikkiin aluetoimistoihin ja joukko-osastoihin sijoitetaan VMP-upseerit eli vapaaehtoisen maanpuolustuksen upseerit, jotka suunnittelevat koulutuksen yhteensovittamista MPK:n kanssa. VMP-upseerin tehtävässä toimii sekä upseereita että aliupseereita. MPK:lle tulivat puolestaan uusina toimijoina valmiuspäälliköt, jotka työskentelevät Puolustusvoimien joukko-osastoissa ja aluetoimistoissa. 

– MPK:n valmiuspäällikkö ja Puolustusvoimien VMP-upseeri ovat ikään kuin taistelupari, jotka yhdessä katsovat tehtäviä, joihin kannattaa kouluttaa vapaaehtoisia. Valmiuspäällikkö pyrkii puolestaan MPK:n puolella rekrytoimaan ja mainostamaan kursseja siellä päässä mahdollisimman hyvin, Nurmi kiteyttää. 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli ei ole ainakaan vähenemässä. Vaikka varusmieskoulutus näkyy tietysti ison volyyminsa kautta eniten ulos yhteiskunnallisesti, halutaan myös reservin suorituskykyä kasvattaa. 

– Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Koulutamme kansalaisia varautumaan, joten olemme tehneet tehtävämme siinä vaiheessa, kun kriisi syttyy. Lainsäätäjä voisikin miettiä, miten meidän tuhansista vapaaehtoisistamme ja työntekijöistämme voisi olla apua kriiseissä muutenkin kuin sotilaallisesti, Laatikainen pohtii.