Vanhanen näkee koronan lisäävän kansakuntien käpertymistä

Kansainvälisten järjestelmien heikentyminen on ollut valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan käynnissä ennen koronakriisiäkin. Kansallinen käpertyminen lisää hänen mielestään riskiä jännitteiden syntymiseen.

Vuoden ajan eduskunnan puhemiehenä toiminut, pitkäaikainen pääministeri ja puolustusministerinäkin vierähtänyt keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen siirtyi reilu viikko ennen juhannusta pääministeri Sanna Marinin hallituksen valtiovarainministeriksi.

Vanhanen antoi Ruotuväelle haastattelun toimiessaan vielä eduskunnan puhemiehenä. Hän kertoi seuraavansa tehtävässään tarkasti myös ulko-ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

– Pidän tästä nykyisestä roolistani. Uran tässä vaiheessa olevalle tämä on tavattoman mielenkiintoinen tehtävä. Antaa täyden oikeutuksen siihen, ettei joka asiaan tarvitse ottaa kantaa, mutta pystyy tiettyihin kysymyksiin panostamaan ja taustalla käymään keskusteluja, Vanhanen pohti.

Koronaepidemiasta huolimatta silloinen puhemies vastasi Ruotuväen kysymyksiin työhuoneessaan, jossa tosin oli kylliksi tilaa pysytellä suositellun kahden metrin etäisyydellä. Eduskuntatalo oli hiljainen muutaman kansanedustajan vaeltaessa käytävillä tulevaa kyselytuntia odottaen.

Puhemieskaudellaan Vanhanen käytti paljon aikaa eduskuntatyön päivittämiseen ja uudistamiseen. Eduskuntatyön uudistus on ollut käynnissä Vanhasen mukaan jo ennen koronaa. Koronan seurauksena on tulossa väliaikaisena ratkaisuna eduskunnan etätyöskentelyyn liittyviä säädösmuutoksia.

– Yhteiskunta tarvitsee kriisitilanteissa päätöksiä tekevää eduskuntaa. Pidän välttämättömänä sitä, että säädökset ajanmukaistetaan ja tekniikka siten, että eduskunta pystyy säilyttämään toimintakykynsä paljon suurempienkin kriisien oloissa. Kriisissä kyse voi olla ulkoisesta uhasta tai todella pahasta epidemiasta.

Vanhasen mukaan poliittiset päätökset tulee tehdä rationaalisesti ja faktoihin perustuen, vaikkakin arvovalinnat ohjaavat päätöksentekoa. Hän kertoo vähitellen huomanneensa, että kaipuu poliittiseen väittelyyn on jälleen heräämässä koronatilanteen hellittäessä. 

– Haluaisin vaikuttaa laajemmin ottaen eduskuntakeskustelun tapaan ja keskusteluilmapiiriin tilanteessa, jossa tahallinen väärinymmärtäminen ja asioiden epä-älyllinen yksinkertaistaminen on osa poliittista keskustelua. Kyse on yleismaailmallisesta ilmiöstä.

Turvallisuuspolitiikan konkari

Turvallisuuspoliittiseen aktiivisuuteen puhemiehenä vaikutti Vanhasen tausta aina Varusmiesliiton puheenjohtajana toimimisesta puolustusministerin ja pääministerin tehtäviin. Lisäksi mainitsemisen arvoinen asia on pitkäaikainen Paasikivi-seuran puheenjohtajuus. 

Korona ei ole tuonut rauhaa turvallisuuspolitiikkaan. Vanhanen myös pelkää, että jotkut voivat käyttää voimapolitiikassaan hyväkseen koronaa, sillä kriisi vie uutishuomion ja johtaa siihen, että kaikki keskittyvät tilanteen hoitamiseen omissa maissaan.

– Ei ole syntynyt sellaista henkeä, että yhteisen uhan edessä turhat konfliktit olisi voitu ratkoa. Ei ole tapahtunut selvästikään sellaista lientymistä, minkä vuosi kuvitella tällaisen yhteisen uhan edessä tapahtuvan. Huolestuttavia merkkejä ovat asevalvontasopimusten heikentyminen ja Yhdysvaltojen harkitsema ydinkokeen tekeminen.

Kansainvälisten järjestelmien heikentyminen on ollut Vanhasen mukaan ollut ennen kriisiäkin käynnissä ja yksittäiset maat asettavat itsensä etusijalle. Korona on testannut jokaisessa maassa kansallista huoltovarmuutta ja johtopäätöksenä on puhemiehen mukaan ollut usein se, että meidän pitää enemmän ja enemmän toimia vain itse.

– Koronan seurauksena selvästikin tällainen kansallinen käpertyminen on tapahtumassa. Mitä enemmän etääntymiskehitys jatkuu, sitä suurempi on riski jännitteiden syntymisestä.

Varusmiespalvelus yhdistää

Seuraavan sukupolven hävittäjähankinta, tulevien ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusselonteon valmistelu sekä parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean ja kriisinhallintakomitean asettamiset ovat nyt otsikoissa. Hävittäjähankintoihin Vanhasella on selkeä näkemys.

– Korona ei ole hidastanut nykyisten hävittäjien vanhentumista. Myöskään turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. Tarve kaluston vaihtamiselle ei ole mihinkään kadonnut. Talous muodostaa valmistelulle tietyt reunaehdot, mutta päätökset on tehtävä silti tarpeen sanelemina.

Asevelvollisuuskysymys on Vanhasen mukaan hyvä ratkaista parlamentaarisesti. Komiteamuotoisen työskentelyn paluuseen puhemies suhtautuu myös positiivisesti. Tuleviin aselvollisuusratkaisuihin hän ei kuitenkaan osaa sanoa vastausta.

– Tärkeimpänä uudistuksen reunaehtona on se, että takaamme riittävän reservin kouluttamisen ja puolustusvoimien tarpeet pitkäjänteisesti. Meidän järjestelmämme etuna on se, että mukaan palvelukseen tulee kaikista yhteiskuntaryhmistä eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja aines aidosti edustaa koko kansaa läpileikkaavasti. 

Vanhanen korostaa sitä, että varusmiesaika on viimeinen hetki, jolloin hyvin eri suuntiin yhteiskuntaa menevät nuoret näkevät oman ikäluokkansa koko kirjon. Noin kolmenkymmenen alokkaan isoissa tuvissa puhemiehelle itselleenkin tuli vastaan monenlaisia persoonia.

– Samassa tuvassa kanssani oli jo varttuneempia kavereita, kuten kemian tohtori aina nuorempiin jo vapaaehtoisina palvelukseen astuneisiin. Kyseessä oli terveellinen kokemus kaikin puolin.