Vampire siivitti ilmavoimat suihkukoneiden aikakaudelle
Ilmavoimien ensimmäinen suihkuhävittäjä, de Havilland Vampire, on suosittu esiintyjä lentonäytöksissä ja tarjoaa edelleen myös lentäjälleen unohtumattomia hetkiä.
Tammikuussa 1953 oli Suomen vuoro siirtyä suihkukoneiden aikakaudelle. Taustalla olivat Iso-Britanniasta tilatut kolme ensimmäistä de Havilland Vampire -hävittäjää, jotka koskettivat Porin lentokentän kiitotien pintaa 22. tammikuuta. Kaikkiaan ilmavoimilla oli lopulta käytössään lentäviä Vampireita 15 kappaletta, joista yhdeksän oli vuonna 1955 hankittuja kaksipaikkaisia Vampire Trainereita.
Toisen maailmansodan aikana ensilentonsa lentänyt Vampire ei enää 1950-luvulla edustanut uusinta uutta ilmailun saralla, mutta ilmavoimille se tarjosi mahdollisuuden loikata suihkukoneiden aikakauteen. Samalla kertyi kokemusta suihkukoneiden tekniikasta ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista.
Kaksipaikkaiset Vampiret toivat Suomeen myös toisen aivan uudenlaisen innovaation, nimittäin heittoistuimen. Vuonna 1958 hypättiin Suomen ensimmäinen heittoistuinhyppy, juurikin Vampiresta. Hyppy tapahtui lentäjän pelastautuessa ohjauskyvyttömästä koneestaan kahden Vampiren törmättyä ilmassa osastolentoharjoituksessa.
Viimeisen lentonsa ilmavoimissa konetyyppi lensi Tikkakoskella 15. heinäkuuta 1965 eversti Aimo Huhtalan ohjaamana.
Maailmalla, ja ajoittain myös Suomessa, Vampireita kuitenkin lentää edelleen. Esimerkiksi Norwegian Air Force Historical Squadronilla on käytössään kaksi Vampirea: yksipaikkainen FB.52 ja kaksipaikkainen T.55, jotka molemmat on aikoinaan valmistettu lisenssillä Sveitsissä.
– Sveitsissä valmistetut ovat kaikista halutuimpia, koska ne on tehty niin sanotusti kellomaan tarkkuudella, huomauttaa everstiluutnantti Jyri Mattila. Mattila lentää työkseen ilmavoimissa, mutta vapaa-ajallaan kiertää Squadronin historiallisella Vampirella lentonäytöksissä. Tänä kesänä Vampire nähtiin esimerkiksi Turun taivaalla Mattilan ohjaamana.
Parhaillaan Mattilalla on käynnissä kolmas vuosi Squadronissa ja lentoaikaa kertyy Vampirella 15–20 tuntia vuodessa. Hän päätyi mukaan toimintaan, kun ryhmän vetäjä oli nähnyt hänen esityksensä lentonäytöksessä. Kaksi ryhmän lentäjää jäi eläkkeelle ja Mattilalle soitettiin, olisiko hän kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan. Mattila vastasi kyllä.
– Olen ryhmän ainoa ulkomaalainen, muut ovat norjalaisia. Lisäksi olen meistä nuorin, Mattila paljastaa.
Lento-ominaisuuksia vertailtaessa Vampire sijoittuu Mattilan mukaan lähelle kärkeä uudempien koneiden joukkoon, jos ottaa huomioon, että se on yli 70 vuotta vanhaa suunnittelua.
– Vampire on oman aikakautensa hävittäjäksi yllättävän suorituskykyinen nykyisenkin ajattelun mukaan. Lentäessä ohjaimet ovat raskaat, sillä ohjainpinnoissa ei ole hydrauliikkaa, mutta kyllä se tuo nautinnollisia hetkiä, kun pääsee vanhaa hienoa suihkukonetta lentämään.
Vanhalla suihkukoneella lentäminen kuitenkin eroaa muiltakin osin modernista hävittäjästä.
– Nykyaikaisessa koneessa, kuten Hornetissa, voi lyödä kaasuvivun tyhjäkäynniltä täysille tehoille niin nopeasti kuin pystyy, ja automatiikka hoitaa loput. Vanhoissa koneissa se on 12 sekunnin liike, koska muuten (suihkumoottorin) ahdin voi sakata, Mattila taustoittaa.
Ennakointia vaaditaan myös liikkeelle lähdettäessä ja laskussa.
– Kun ottaa laskusiivekkeitä ja -telineitä ulos moottorin ollessa tyhjäkäynnillä, niin pitää osata ennakoiden lisätä tehoa. Riittävää tehoa ei vielä ensimmäiseen seitsemään sekuntiin tule.
Kun puolestaan moottorin käynnistää maassa, on minuutin sisään päästävä rullaamaan, jotta asfaltti koneen alla ei sula. Syynä on, että kone itsessään on matala ja suihkuputki on hieman alaspäin suunnattu.
– Kerran kävi niin, että lennonjohto oli luvannut meidän pääsevän heti ilmaan. Pian ilmoitettiin, että tuleekin useamman minuutin verran odotusta. Kerroimme lennonjohtajalle, että meidän on parempi liikkua tai asfaltti sulaa, joten rullasimme sitten pientä ympyrää odotuspaikalla, Mattila naurahtaa. Näytöslentämistä ominaisuus ei haittaa, koska silloin koneilla on tarkat aikataulut.
Vampirella on myös etunsa näytöslentämisessä. 50-luvun hävittäjä kääntää katseita ulkonäkönsä ja äänimaailmansa ansiosta. Koneesta jää katsojien mieleen erityisesti erikoinen siluetti, sillä koneessa on kaksi pyrstöpuomia.
– Pyrin näyttämään koneen siluettia mahdollisimman paljon. Silmukan lennän niin, että pohja tai yläpuoli näkyy yleisöön päin, Mattila avaa.