Patrik Vuori

Yrittäjä vaihtamassa rengasta punaiseen henkilöautoon.

Yrittäjä Valtteri Turtiainen palveli asiakkaita rengasliikkeessään myös armeija-aikanaan.

"Pitkät lomat mahdollistivat firman pyörittämisen" – Valtteri Turtiainen hoiti yritystään varuskunnasta käsin

Emil Berndtson

Yritystoiminta varusmiespalveluksen ohessa vaatii viestinnän ja ajankäytön tarkkaa suunnittelua.

Kun heinolalainen Valtteri Turtiainen aloitti varusmiespalveluksensa, hän oli juuri perustanut autoalan yrityksensä. Heti alussa hän päätti, että yrityksen toiminta jatkuu myös intin aikana ja työt hän tekee lomien aikana.

– Se päätös oli vaikea. Onneksi korona-ajan pitkät lomat mahdollistivat firman pyörittämisen, Turtiainen kertoo.

Turtiainen on hengeltään automies, joten hän suuntasi mielellään sotilaskuljettajaksi Ilmavoimiin Tikkakoskelle palveluserässä 1/21. Palvelusta kertyi 347 vuorokautta, sillä hän valikoitui CE-sotilaskuljettajaksi.

Vaikka palvelus oli kaksi kertaa lyhimmän mahdollisen mittainen, ajasta oli paljon hyötyä. Turtiainen sai esimerkiksi rekkakuskin työhön vaadittavat koulutuksen, ajokortin ja ammattipätevyyden. Ne ovat arvokasta pääomaa ja hyödyttävät tänä päivänä oman yrityksen toiminnassa.

Korona-aikana varusmiehet olivat noin neljä viikkoa yhtä jaksoa palveluksessa ja kaksi viikkoa lomilla. Turtiaisen mukaan juuri tämä mahdollisti oman yrityksen toiminnan pyörittämisen. Pelkät viikonloppuvapaat eivät olisi riittäneet.

– Ei siitä olisi mitään tullut, jos ei olisi ollut monta viikkoa lomaa putkeen, Turtiainen myöntää.

Ilman sattumuksia ei kuitenkaan selvitty.

– Kerran meillä taisi kärähtää lomat, kun oli puolet porukasta koronassa. Oli paha, jos sairastui siinä kinkun loppuvaiheilla, niin menetti lomat.

Palvelusaika rajoitti viestintää

Turtiaisen firma Heinolan Rengaspiste tarjoaa autohuoltoa ja -pesua sekä erilaisia rengaspalveluita, kuten renkaiden vaihtoa, asennusta ja paikkausta. Yrityksellä on myös rengashotelli, jonka varastossa on satojen paikallisten asiakkaiden renkaita.

Heinola on Turtiaisen mukaan sijaintina näppärä valtatie 4:n varrella Helsingin ja Jyväskylän puolivälissä. Varsinkin kesäaikaan myös lomailijat työllistävät yritystä, kun matkan varrella sattuu rengasrikkoja ja muita haavereita.

Yrityksen työt oli aikataulutettu lomaviikoille, joten hän pystyi viestimään asiakkailleen tilanteesta eri kanavissa. Näin ei tullut mitään ikävämpiä yllätyksiä tai asiakkaiden menetyksiä. Yrityksen puhelimeen kun ei palvelusaikana pystynyt vastaamaan.

– En muista, että kukaan asiakkaista olisi aikatauluistani mitään negatiivista sanonut.
Kirjanpidon hoitaminen oli onneksi nopeaa, sillä nykytekniikka on siinä suureksi avuksi.

– Oikeastaan se oli enimmäkseen kuittien syöttämistä sovelluksiin, laskemista oli varsin vähän.

Laajentuminen vasta intin jälkeen

Turtiainen halusi pitää yrityksensä toiminnan pienenä palveluksen ajan, jotta juoksevat kulut pysyivät kohtuullisina. Vasta reserviin siirtymisen jälkeen hän laajensi esimerkiksi toimitilansa lähes kymmenkertaisiksi alkuperäisiin verrattuna. 

Turtiaisen mukaan pelkillä Puolustusvoimien maksamilla päivärahoilla varsinkin yksinyrittäjän olisi todella vaikea huolehtia yrityksen kustannuksia.

– Ei päivärahoilla oikein maksa mitään, hän toteaa.

Koronan jälkeen varuskunnissa on palattu normaaliin päiväjärjestykseen, eli varusmiespalvelus on lähtökohtaisesti arkipäivisin ja vapaapäivät viikonloppuisin. Iltaisin varusmiehet saavat hieman vapaa-aikaa, noin kahdesta neljään tuntia illassa. 

Turtiaisen mukaan se ei mahdollista ainakaan rengaspalveluyrityksen hoitamista arkisin. Aika ei vain riitä. Levätä ja palautuakin pitäisi varsinkin fyysisesti rankkojen harjoituspäivien aikaan. 

Asiakkaiden viesteihin yrittäjät pystyisivät hieman vastailemaan, mutta isompia projekteja lyhyet iltavapaat eivät yrittäjille mahdollista. Turtiainen tosin mainitsee esimerkiksi sähköisten verkkolaskujen helpottavan hieman työmäärää.

Turtiainen muistuttaa, että mitään tukia ei ole mahdollista saada kiinteisiin kuluihin, jotka juoksevat myös palveluksessa ollessa.

– Olisi ollut vaikeaa, jos olisin armeijan aikana asunut omillani, Turtiainen toteaa.
Turtiainen kehottaakin miettimään kahteen kertaan, kannattaako yritystä pitää toiminnassa palveluksen aikana.

– Väitän, että kannattaa vasta sen jälkeen aloittaa, sillä toimintaa on vaikea saada kannattavaksi, hän varoittelee.


Heinolan Rengaspiste pysyi pystyssä läpi yrittäjänsä varusmiespalveluksen, koska korona-ajan pitkät lomat mahdollistivat töiden aikataulutuksen. Kuva: Patrik Vuori

Joustoa tilanteen mukaan

Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen kertoo, että Puolustusvoimissa pyritään suhtautumaan joustavasti varusmiesten yritystoimintaan.

Lähtökohtaisesti yrityksen asioita on hoidettava lähinnä vapaa-ajalla iltaisin ja viikonloppulomilla. Lomia ei kuitenkaan voida taata kovin pikaisella varoitusajalla tai esimerkiksi tärkeiden koulutustapahtumien sekä harjoituspäivien aikana.

Maijasen mukaan yksinyrittäjät ovat palveluksessa harvinaisia, mutta kyllä heitä aina jonkun verran joukkoon mahtuu.

Puolustusvoimien virallisessa Varusmies 2024 -ohjekirjasessa suositellaan lähinnä hoitamaan siviilielämän asiat, yrittäjyys mukaanlukien, sellaiselle mallille, jossa niitä voidaan hoitaa palveluksen ulkopuolisella ajalla. Käytännön mahdollisuudet saada palvelushelpotusta tai vapautusta yritystoiminnan hoitamisen vuoksi Puolustusvoimat ei yleisesti tarjoa.

Mikäli jaksaminen ei riitä, Puolustusvoimien terveyspalvelut tukevat varusmiestä kaikissa tilanteissa. Nykyään yleisin syy palveluksen keskeyttämiseen ovat erilaiset mielenterveyden syyt sekä fyysisen kunnon aiheuttamat esteet.

Myös kantahenkilökunta ja varuskunnan kuraattori avustavat varusmiehiä hankalissa elämäntilanteissa.

Vuosittain noin 75 prosenttia kutsuntaikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen Puolustusvoimien tarjoamissa tehtävissä. Palvelus kestää vähimmillään 165 vuorokautta.