Valtamedia vaikutuskeinona ei toimi
Informaatiosodasta on tullut keskeinen osa Venäjän taktista arsenaalia. Ulkomaisessa valtamediassa venäläiskertomuksiin suhtaudutaan kriittisesti, joten niiden levitys on siirtymässä vaihtoehtoismediaan.
Ukrainan kriisin puhjettua vuonna 2014 venäläinen disinformaatio ja propaganda on kasvattanut rooliaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Venäjän viimevuotisista toimenpiteistä keskusteltiin tänään tiistaina Pikkuparlamentissa.
Seminaarin järjesti Ulkopoliittinen instituutti (UPI) yhteistyössä Helsingin yliopiston Aleksanteri-institituutin kanssa. Yhdeksi lukuisista puhujista oli kutsuttu Andràs Rácz, joka työskentelee vanhempana tutkijana UPI:lla.
Venäjän harhautustaktiikoihin liittyen Rácz on tutkinut mediakanavien käyttöä Visegrád-ryhmän maissa: Tšekin tasavallassa, Slovakiassa, Puolassa ja Unkarissa. Tutkimusten mukaan Venäjän propagandayritykset eivät yleisesti ottaen läpäise valtamedian kriittistä seulaa eikä niitä tueta.
– Valtamedia jokaisessa tutkimassamme maassa on melko lannistumaton venäläisten hämäyskertomuksille. Mielestäni se kertoo paljon myös itä-eurooppalaisen journalismin laadusta: tarinoita kyseenalaistetaan, hän sanoi puheessaan.
Sekä Slovakian että Tšekkien hallitukset tunnustautuvat vahvasti EU- ja Nato-myönteisiksi. Toisaalta maista löytyy myös vahvasti Venäjä-mielisiä yksittäisiä poliitikkoja, mutta he eivät edusta valtaosaa.
– Slovakian energiariippuvuus Venäjästä tuottaa toisaalta hieman paineita slovakian hallitukselle sekä medialle.
Vaikka Unkarin ulkopoliittinen linjaus on ollut Venäjä-myönteinen vuodesta 2011, on Unkarin sitoutumaton media on vastustanut venäläiskertomuksia esimerkiksi Ukrainan kriisistä. Sen sijaan valtion omistama media Magyar Távirati Iroda on toiminut suorana lähettimenä Venäjän valtiojohdon uutisnäkökulmille.
Seminaarissa myöhemmin puhuneen Yhdysvaltain maanpuolustusyliopiston vanhemman tutkijan, prikaatikenraali evp Peter Zwackin mielestä Venäjän disinformaatiotaktiikka ja valheet luovat ilmapiiriin epäluottamusta.
– Emme enää luota toisiimme. Internetin ja digitalisaation myötä Venäjä ei pysty edes pitämään ulkopoliittisia harhautuksia erossa kotimaan keskustelusta, hän kuvaili.
Siirtymä sosiaaliseen mediaan
Jos jokin media levittää venäläispropagandaa, on se Ráczin mielestä median aiemmin valitun poliittisen kannan oire eikä sen syy: Venäjä-myönteiset mediat levittävät kertomuksia, vastaiset eivät. Hän uskoo, että Venäjän laajalti epäonnistuneet yritykset lävistää valtamedia omalla propagandallaan pakottaa maan kehittämään taktiikoitaan.
– On todennäköistä, että venäläinen informaatiosodankäynnin kalusto alkaa keskittyä vaihtoehtoismediaan, etenkin sosialiseen mediaan, Rácz pohti tulevaisuutta.
Internet-aikakautena perinteinen televisiossa, radiossa sekä lehdissä levitettävä valtamedia alkaa siirtyä syrjään uusien informaatiokanavien kehittyessä ja laajentuessa.
– En syytä vastustajiamme tai vihollisiamme, jos he hyödyntävät heikkouksiamme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Korkea koulutustaso tekisi meistä paljon kriittisempiä manipuulatiota sekä valheita kohtaan ja vahvistaa puolustautumiskykyämme. Pitkässä juoksussa sivistys on ainoa vastaus.
