Puolustusvoimain komentaja: Nato-jäsenyydestä huolimatta kotimaan turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu Suomelle

Helsingin Säätytalolla pidettiin taas uusimman Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset.

244. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa kuultiin puheet puolustusvoimain komentajalta kenraali Timo Kiviseltä sekä hiljattain isyysvapaalta palanneelta puolustusministeri Antti Kaikkoselta. Avajaispuheissa tärkeimmiksi aiheiksi nousivat Ukrainan sota, Suomen Nato-jäsenyys ja suomalaisen maanpuolustuksen kehittäminen tulevaisuudessa.

Kenraali Kivinen kertoi olevansa tyytyväinen Suomen antamaan tukeen Ukrainalle ja painotti, että sotilaallisen avustuksen on jatkuttava. Venäjän aloittama hyökkäyssota on kenraali Kivisen mukaan tällä hetkellä vaikeassa kulutusvaiheessa. 

– Sodassa on tulossa keväällä ja kesällä tärkeitä vaiheita, mutta loppua ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä, Kivinen kertoo.

Nato-jäsenyyden lähestyessä kenraali Kivisen mukaan Suomen täytyy siitä huolimatta jatkossakin panostaa omaan puolustukseensa. Myös Naton periaatteiden mukaan puolustuksen suunnittelu ja toteuttaminen kuuluu Kivisen mukaan ensisijaisesti kyseenomaiselle valtiolle.

Vaikka Suomi on edelleen vastuussa omasta puolustuksestaan, liittolaisten kanssa toimiminen ja yhteistyökyvykkyyden parantaminen on kenraalin mielestä tärkeää. Kivinen näkee erityisesti tärkeänä voimana eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa Yhdysvallat, joka oli kääntänyt katseensa Kiinaan ennen Krimin valtausta. Ukrainan sodan eskaloituessa Yhdysvallat on kuitenkin palauttanut huomionsa Eurooppaan. Kenraali Kivinen toivoo saman kehityssuunnan jatkuvan, sillä transatlantinen yhteistyö on jatkossakin tärkeä osa Euroopan ja Suomen turvallisuuden takaamista.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti puheessaan samoja seikkoja Ukrainan sodan vaikutuksesta suomalaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Hän painotti myös Suomen asejärjestelmä- ja varustehankintojen merkitystä kriisitilanteisiin varautumista varten.

Kaikkosen mukaan Suomi on toiminut toisin kuin monet muut Euroopan maat. Muissa maissa on karsittu asevoimien budjettia ja pidetty varustehankinnat minimitasolla. 

– Onneksi Suomessa ei olla oltu sinisilmäisiä. Puolustuskykyämme on kehitetty pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena, Kaikkonen kertoo. Viimeistään Ukrainan sota on Kaikkosen mukaan osoittanut Suomen lähestymistavan oikeaksi.

Kaikkosen mukaan Suomen puolustuksen perustan muodostavat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto. 

– Maanpuolustustahto onkin Suomessa edelleen maailman huippuluokkaa ja vahvan itsenäisen puolustuskyvyn tärkeydestä vallitsee meillä yksimielisyys käytännössä läpi poliittisen puoluekentän. 

Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1961. Kursseille on osallistunut historian aikana noin 10 000 henkilöä yhteiskunnan eri osa-alueilta kuten valtion johtotehtävistä ja liike-elämän huipulta. Kursseille ei kuitenkaan valita ketä tahansa, kuten ministeri Kaikkonen puheen lopuksi kertoi kurssille osallistuville: – Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kokonaisturvallisuudelle oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta.