Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Nuutti Liukko

Kaartinjääkäri Mäkihongon mukaan Onttolassa vallitsee rajahenki

Valokuvaaja tähtää aseen lisäksi linssillä

Sauli Rautiainen

Kaartinjääkäri Jarel Mäkihonko ikuistaa rajan tapahtumia läheltä.

Kaartinjääkäri Jarel Mäkihonko / Pohjois-Karjalan rajavartiosto / Rajajääkärikomppania / TJ 0

“Palvelus on sujunut erittäin hyvin. Tehtäväni on tuottaa sosiaalisen median sisältöä, eli olen valokuvaajana viestintävarusmies. Tavoitteena on, että päivitän joka perjantai rajan Instagramia, lisäksi tuotan esim. lehtijuttuja, mainosvideota, valokuvia ja koulutusvideoita rajajääkärikomppanian käyttöön.

Olin aluksi kuusi viikkoa Santahaminassa kunnes päädyin hakemaan valo- ja videokuvaustehtäviin. Kun kuulin, että rajalla on kova meininki ja hyvät tarvikkeet joilla kuvata, päätin hakea Onttolan rajajääkärikomppaniaan.

Hommathan muuttu ihan täysin! Suurin ero on itsenäisyys. Valokuvaajana vastaa sisällöstä itse ja on omilla harteilla, että sisältö on standardien mukaista ja hyvää. Jos saan tehtävän, minun täytyy itse suorittaa se loppuun asti kunnialla. Ei ole tilannetta, missä minulle sanotaan, että tee näin ja näin, vaan kun käsky tehtävästä tulee, suoritan sen a:sta z:aan itse. Eli enemmän itsenäistä palvelusta, kuitenkin enemmän vastuuta.

Meillä on Onttolassa vain yksi komppania, vajaa 200 varusmiestä verrattuna Santahaminan 800:aan, eli kaikki tuntee kaikki täällä. Me puhutaankin usein rajahengestä, minkä voisi tiivistää siten, että kaikki auttaa toisiaan ja vedetään loppuun asti. Verrattuna aikaisempaan ruoka on myös paljon parempaa.

Valokuvaustaidot ovat palveluksen aikana parantuneet. Ennen keskityin rakennuksiin ja maisemakuvaukseen, enemmän landscape-meininkiin. Tänne tultuani olen kuvannut paljon ihmisiä. Siinä joutuu keskittymään eri tavoin, mikä on kehittänyt taitojani. Kuvien editoinnissa voi vaan parantua, ja tietenkin videoiden tekeminen on aina oma projektinsa ja haastanut eri tavalla.

Parhaita kokemuksia on kaksi. Ensinnäkin ennen tänne saapumista ollut valokuvauskurssi. Oli kiva nähdä ja ystävystyä varusmiehiin, jotka jakoivat samat kiinnostuksen kohteet. Se oli muutenkin kovin kehittävä viikko minulle. Pääsi näkemään, miten muut tekee hommia ja pystyi varastamaan ideoita. Edelleenkin kurssilaisten kera vaihdellaan kuulumisia, ideoita ja hyödynnetään toistemme taitoja. Toinen hieno kokemus oli Kuusamon-reissu. Pääsin suunnittelemaan kokonaan miten suoritan siellä valokuvaustehtävät. Kävin raja-aukolla, kävelin itärajalla Suomen rajakepin vierestä ja kuvasin koirapartiota.

Huonoja kokemuksia hmm… ei paljon paina kun on niin motivoitunut! Vaikea sanoa mitään. Varmaan, kun metsässä on -20 astetta lämmintä ja kamiinan jää on sulanut makuupussiini ja olen läpimärkä. Siinä huonoin kokemukseni.

Ennen inttiä olin töissä laskutuksen ja kirjanpidon puolella. Silloin harrastin valokuvausta omaksi ilokseni. Intin jälkeen alkaa pääsykokeisiin lukeminen. Täällä valokuvaushommista innostuneena voisin ehkä omaa firmaa laittaa pystyyn valo- ja videokuvaamisen saralta.

Intistä on valtavasti hyötyä työelämään. Etenkin erityistehtävät vastaavat oikeaa työtä siviilissä. Näistä saa työtodistuksen, joka ei ainakaan heikennä työpaikan saamista. Täällä oppii sietämään erilaisia tilanteita ja tuntemaan itsensä paremmin.”